TERVETULOA BLOGIIMME

Kivaa, että olet tullut blogiimme. Tämä on Reetan tarina, kuinka leukemia on muuttanut arkeamme. Onneksi elämässä on muutakin, kuin sairaus. Nyt porskutamme tämän asian kanssa, välillä itkien välillä nauraen. Koita kestää...

keskiviikko 8. joulukuuta 2010

KUIN HUKKUISI

Vanhemmat kokevat omaa tuskaansa ja avuttomuuttaan monin eri tavoin. Kaikille on kuitenkin yhteistä voimakkaat fyysiset oireet henkisten lisäksi. Eräs äiti oli kuvaillut oloaan kuin hukkumiseksi. Välillä vedetään syvälle pinnan alle, vain kädet näkyvät. Valtavan taistelun jälkeen pääsee takaisin pinnalle. Voi hengittää. Hetken voi uida helposti tyynessä vedessä. Kunnes tulee taas vahvempi voima, joka vetää syvyyksiin. Välillä sormenpäitäkään ei näy pinnalla. Hengitys salpaantuu, veto on valtava yhä syvemmälle. Jostakin taas löytyy voimat pinnalle pyristelyyn. Henkeä vedetään haukkoen. Kauanko pinnalla taas pysytään. Onko tyyntä kuinka pitkään. Uskaltaako uimisesta nauttia?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti