TERVETULOA BLOGIIMME

Kivaa, että olet tullut blogiimme. Tämä on Reetan tarina, kuinka leukemia on muuttanut arkeamme. Onneksi elämässä on muutakin, kuin sairaus. Nyt porskutamme tämän asian kanssa, välillä itkien välillä nauraen. Koita kestää...

lauantai 4. joulukuuta 2010

KESTÄÄKÖ KANTTI?

Olemme tässä miettineet ihmisten suhtautumista kun toisia kohtaa vaikeudet. Onko sitten kyseessä oma sairaus, lapsen sairaus. talouden romahtaminen, suru, avioero tai mikä hyvänsä. On ihmisiä, jotka katoavat elämästä täysin, karttavat, eivät pidä yhteyttä. Olenko minä itse sellainen ystävä? Moni on sanonut, ettei tiedä mitä sanoa. Eipä sitä tiedä kukaan, eikä aina sanoja tarvita. Oikeita sanoja ei ole olemassa. Riittää kun on ystävä ja pystyy kohtaamaan. Kysehän on vain siitä kestääkö kantti? Mielelläänhän sitä itsekin kiertäisi vaikeudet, kukapa niita haluaisi kohdalleen. Mutta vaikeitakin asioita tulee eteen. Eräs äiti kertoi menettäneensä kaksi vuotta sitten vauvansa, ihmiset karttoivat ja kiersivät kuukausia. Samalla hänen liikkeensä myynnit romahtivat, koska ihmiset eivät uskaltaneet kohdata edes asiakkaana. Oma liike oli hänelle henkireikä selvitä menetyksestä ja surusta. Kieroutunutta. Toivon itse olevani ystävä, joka osaa kuunnella ja olla läsnä silloin kun sitä tarvitaan. Kukaan meistä ei jaksa yksin. Muistakaa, että olemme toinen toisillemme tärkeitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti