YÖ

Nyt on yö, torstai aamuyö kello 03,22. Tulin siis eilen keskiviikkiona kotiin. Pasi jäi Reetan luokse. Teki hyvää ajaa yksin autolla. Tajusin radionkin olleen kiinni koko matkan. Ajelin vaan silleen nollana, pää tyhjänä. Mutta auto onneksi osasi kotiin. Kotona tajusin kuinka poikki jälleen olen. Niin puhki. Sen vaan yhtäkkiä tajuaa. Kävin typyjen kanssa kaupassa, teimme ruokaa yhdessä ja saunassa. Tuntui, että ranka ei pidä pystyssä. Ranka antoi vaan periksi, lyhistyin pikkuhiljaa. Lopulta raahauduin sohvalle nollana tollottamaan. Sitten nukkumaan pariksi tunniksi. Nousin ylös puoli kahdelta, ilman sen suurempaa syytä. On kait niin hämmentävää olla kotona, ettei osaa nukkuakaan. Pääsääntöisesti nukun todella hyvin. Varsinkin Oulussa osastopäivät uuvuttavat todella fyysisesti. Välillä minua palelee kovasti, olen horkassa. Jalat, sormet ja nokka on jääkylmät. Tällekin on selitys. Stressitilassa ääreisverenkierto heikkenee, jolloin palelee. Se on sellaista horkkaa, ettei se taho lämmittämällä kummeta. Öisin sukat on jalassa ja päällä saattaa olla kolmekin täkkiä. Hampaat sen kuin kalisee suussa. Mutta onneksi tuollekin on olemassa selitys. Oloni oli jälleen tyhjä, ristiriitainen ja uupunut.
On rankkaa aina vaihtaa lennossa, lasten ollessa koulussa. Ukkokullan kanssa poskisuudelmat ja autonavaimet vaihdettiin, taas eri osoitteisiin. On syyllistä jättää Reetta sairaalaan, mutta on syyllistä olla myös pois muiden luota. On syyllistä olla poikki kun tulee kotiin, koska toisillakin on sen tuhat tarinaa kerrottavana, koetta näytettävänä ja halausta halaamatta. Koirillakin oli paljon asioita, olisivat heti halunneet ulos kanssani. Väinö taas näytti uusia taitoja. Oppi hyppäämään takan päällee, hakemaan sieltä pallonsa ja loikkaavan pallo suussa lattialle leikkimään. Jokainen haluaisi minun jakamattoman huomion, mutta kun on niin poikki. Mutta ajattelin asian taas näin, takana rankka viikko, itselläkin tukkoisuutta ja nupissa paljon asioita. Minulla on oikeus ollakin poikki. Halki poikki ja pinoon, aamulla nousee uusi pirteä ihminen. Sikäli mikäli meinaan vielä tänä yönä nukkua...