Maaginen päivämäärä tänään joulukuun kahdeksas. Tuolloin Pasi on minua kosinut, vuonna pipo siis. Ja tässä mennään kaikkien näiden vuosienkin jälkeen. Välillä paatti keikkuu ja välillä soudellaan tyynellä ulapalla. Mutta yhdessä mennään ja toistaiseksi samaan suuntaan. Aika sitkeitä sissejä olemme ja sitko senku lisääntyy nykyisellä kokemuksella.
Välillä tuntuu, ettei minuun aina luoteta. Pasi sanoi, että tila-automme on lämmitysroikassa. Mikäli lähden jonnekin, niin roikka kuulemma pitää irrottaa. Minäkö muka lähtisin ajamaan roikka kiinni? Voiko sellaista tapahtua, minulleko? Pitäiskö moisesta vetää herneet vai ottaa huumorilla. No kait se vakka kantensa tuntee... Ja otan sen huumorilla!
Kyllä vakka kantensa tuntee..... meilläkin on nykyään auton ikkunassa ISO lappu kun auton akku on laturissa..... Lähdin nimittäin joitakin viikkoja sitten ajelemaan Audilla ja perässä raahautui mm. Artun polkupyörä. Vaihtoonhan ne meni molemmat akku sekä laturi....ei onneksi vaimo....vielä =)
VastaaPoistaSairaan lapsen hoitaminen voi tehdä hieman hajamieliseksi muiden epäolennaisten asioiden suhteen.....päärukka ei jaksa käsitellä kovin paljon kerrallaan...ota vaan huumorilla!!