YHDEN PÄIVÄN JOULUHYSTERIA, TUNNELMA SAAVUTETTU

Niin minäkin syyllistyin kaupalliseen jouluhysteriaan. Mutta nyt on suurinpiirtein kaikki hommat hanskassa. Ihmisiä oli todella niukasti liikkeellä, joten sekaan mahtui. Jalkauduin muutamaan pikkukauppaan ja annoin mielikuvituksen laukata. Miksi sännätä paikasta toiseen. Otin kaikki vielä valmiiksi paketoituina. Helppoa, pikkupuodeissa kun saa palveluakin. Tessa silitti jouluverhot, muut stailasivat ja järjestelivät. Kuuntelemma Suvi Teräsniskan joululevyä. Homma pelaa, meillä alkaa olla joulutunnelma.
Reetta voi loistavasti, häärää posket punoittaen täynnä elämää. Ulospäin sairaudesta ei näy jälkeäkään. Niin tietty kalju hiukka kiiltää, mutta ite siihen ei enää kiinnitä juurikaan huomiota. Hämmästyin tänään kun pussailin päälakea, siellä oli sänki. Kuis se sellaisen oli puskenut? Leikkasimme loput hiukset viikko sitten ja tuntuu kuin sinne olisi "itänyt" uusia. Tai sitten kortisonipöhö laskee entisestään ja karvat jää pitkälle. Olipas todella lookinen selitys tuollekin.
Syyllistyin tänään myös kaappien siivaomiseen, järjestin siis oman vaatekaappini. Pistin kierrätykseen ja roskiin surutta. En tiiä mistä noita luonnonsuolta muistuttavia vaatteita oikein tulee. Kutistaako kone? Kuivain? Vai räjähdänkö todellakin käsiin? Soittelin eilen työkaverini kanssa. Hän kuvitteli minun olevan ainakin 20 kiloa keveämmän moisen paukun jälkeen. Niin kait minäkin kuvittelin painon laskevan kohisten, mutta ei. Kulutus loppui kokonaan ja hyötyliikunta samoin. Kaikki jää muistoksi sairaalajaksolta.
Mutta nyt alkaa tuoksua uunista lohi. Neidit kattoivat kynttilöin ja servetein. Eiku nauttimaan perheen yhteisestä illasta.