Yöllä oli liikenteessä kaikenlaisia liskoja ja mörköjä. Siis minulla. Todellisuus puski pintaan ja valvotti, mutta sitten... uni tuli. Me nukuttiin, nukuttiin ja vähäkö me nukuttiin. Sinko-mäyräkoira kävi vieressä useita kertoja ihmettelemässä emmekö nouse jo kaveriksi. Lopulta nyt kymmeneltä avasimme silmämme ja aloitimme käläkätyksen. Teki todella hyvää nukkua tälleen pidempään.
Lelukuvastoja on niin suuri pino, että niiden selaaminen jatkuu yhä. Suunnitelmissa on myös Sinkoilua, eli mäyräkoirapuuhastelua.
Aamu näyttää olevan ihan ok, mitä nyt Reetan poskeen, leukaan ja poistetun cvk:n teippausten ympärille nousi punaiset laikut. Katsotaan mihin ne muuttuu, ainakin ne näyttää erottuvan kirkuvan punaisena. Tulipahan jännitysmomentti tällekin päivälle. Tiedossahan on, että syöpälääkkeet herkistävät ihoa, mutta kuinka paljon ja kuinka ärhäkästi.
Nyt keräämme eilisen pyykkishown satoa, kolme koneellista. Leikimme kotista, kokkaamme ja vähä siivoamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti