TERVETULOA BLOGIIMME

Kivaa, että olet tullut blogiimme. Tämä on Reetan tarina, kuinka leukemia on muuttanut arkeamme. Onneksi elämässä on muutakin, kuin sairaus. Nyt porskutamme tämän asian kanssa, välillä itkien välillä nauraen. Koita kestää...

torstai 3. maaliskuuta 2011

RUUSUJA

Olen nyt keski-ikäinen. Tällä viikolla se napsahti tietoisuuteeni. Taas ihan puskasta. Puistattaa koko ajatuskin. Floristimenneisyydeltäni olen aina ihmetellyt ihmisten ruusujen palvontaa. Kauniitahan ne ovat, mutta maailmassa on myös monia muita kauniita kukkia. Kukkakauppapiireissä aikanaan pyöriessäni tunnistin jo kaukaa ammattilaisen. Paplarikiharat, tiukka paljettisomisteinen pusero, ylipainoa ja vaaleanpunaista ripaus. Kukkakuosit myös todella tärkeitä.
Ostin itselleni muutama viikko sitten sellaisen veden, ruusuveden. Sitä on kiva päivän mittaan pirskotella ja raikastuu hetkessä. Sain ystävältä tuoksupussin, teeruusutuoksupussin. Menin Oulussa kauppaan. Ostin itselleni ihanan tunikan häitä varten. Illalla tajuntaani napsahti, ruusukuosi. Siis minulla ruusunkukkia paidassa ja paljon! Tänään kun asiaa sulattelin, löytyi kaapista jo toinenkin ruusunkukkapaita. Näihin ruusukuoseihin kun lisätään kertyneet kilot ja tammikuussa otettu permanentti, niin johan natsaa. Näytän seilailevan itseni kanssa tuntemattomilla vesillä. Vai puskeeko tämä kriisi minun todellisen minän pintaan.
Tietty nuo kukkakauppa-ajat voisi päivittää tänä päivänä paljettilegginseillä. Siis sellaiset ihkut, jotka kiiltää, vinkuu ja soi päällä. Mikäli sellaiset minulla näette, niin puuttukaa asiaan...
Sunnuntaina ostin itselleni sellaisen pling pling yök jet set- kellon. Päädyin liilaan, jossa on kultaa ja hopeaa. Siis just sellainen kaikki samassa paketissa; koko, väri, kimallus, kulta ja mauttomuus. Tarvitsin nyt jotain pling plingiä elämään. Reetta kyllä kauhulla katsoi hankintaani, ei kuulemma kehtaa olla minun seurassa kun se on minulla kädessä. Näin kun olen trenditietoinen niin luin lehdestä, että on muotia pitää useitakin kookkaita kelloja samassa ranteessa. Miten olisi liila, keltainen ja oranssi? Toisaalta kellon väri voisi olla koodikieli, millä tuulella tänään mennään.

2 kommenttia:

  1. Kyllä Tiina...sinä olet keksi-ikäinen! Mutta onko iällä väliä, tärkeintä on se miltä itsestä tuntuu (ja ulospäin näyttää..)Olet näköjään "oivaltanut" sen mitä pitää päälle laittaa, jotta näyttää ikäistään nuoremmalta.. (röhäisy ja naurua!!!) Nuo sinun ruusukuosit ovat ihan ok, katsos minullakin on sellainen tunika, tosin vain yksi. Ajatus ruusuista oli täysin päätön ajatus, kunnes yksi kaunis päivä huomasin ostaneeni sellaisen... meni tovi jos toinenkin ihmetellessä tätä asiaa, kun sen sitten lopulta oivalsin: Olin ostanut kukkatunikan! Mitä tulee paljettileggisseihin, niin jätä ne kauppaan. Ne ei passaa kenellekkään!! Entäs sitten pling plinggi...sanotaanko, että seletisti natsaa! Pitää elämässä aina joskus plinggiä olla! Mutta hei...Onks sulla permanetti? Oonko nähäny sen? Jos en, niin kipaseppa näyttämään...on pakko nähä!

    VastaaPoista
  2. Pörrö haloo, olet sinä minun permanenttini skypessä nähnyt. Se oli se mun kampaus, jota luulit takkupesäksi jota ei ole viikkoon kammattu. Se siitä... tiina tekopörrö

    VastaaPoista