On maanantai, odottelen neidin heräämistä. Neiti antoi tarkat ohjeet aamulleni, kun niitä yritin toteuttaa niin seuralaiseni vain nukkuu kuin tukki. Tuossapa nukkukoon, sehän on vain tankkaamista tulevaa varten.
Olemme olleet koko viikonlopun Oulussa, Reetta sai olla lauantaista sunnuntaihin asunnolla. Tartuimme hetkeen ja teimme mitä mieleen juolahtaa. Mitäpä asioita siirtämään ja liikaa suunnittelemaan, eläkäämme hetkessä.
Lauantaina minä sain jalkaani kevytkipsin, onneksi irroitettavan sellaisen. Nääs nuo nivelsiteet vetää nilkassani rulettia, venyen miten sattuu. Voin kävellä lonksuen ja vaappuen, mutta tuki auttaa hiukan. Siispä luovuin rullaavsta kävelystä ja hyppäsimme pyörien selkään. Täällä on satanut vettä kunnolla, olemmekin kastuneet neljä kertaa pyöräillessä. Eilinen osastolle palaaminen huipentui vielä pyöränkumin puhkeamiseen. Siinäpä sitten sateessa uitettuna raahasin kipsijalkaani perässä. Tuntui koomisesti siipirikolta, tämäkin vielä. Reetan kanssa vietimme naisteniltaa ja pyjamabileitä asunnolla. Eilisen päivän lorvimme kaupungilla. Reetta on jälleen erittäin hyvässä kunnossa, ei kiristä eikä purista. Olisiko kofeiinitableteilla ollut taikaa. Neiti on kokannut, syönyt, stailannut, siivonnut, tanssinut balettia ja touhunnut taukoamatta. Minä olen pitänyt koipi suorassa seuraa ja lukenut ennätysmäärän tekstejä. Päivystyksessä lukaisin yhden hömppäpokkarin, eipähän tarvinnut minuuttiviisaria seurata. Reetta jäädytteli minun nilkkaani kääreitä ja hoiti. Menihän tuo viikonloppu noinkin. Pieni asunto, eipä siellä paljon pysty muuta kuin olemaan. Eilen kaupungilla resu jalkani tökkäsi nupulakiveen, kuului lievä voihkaisu. Sitten nauroimme aivan räkänä, entäs sitten jos loukkaan sen uudelleen.
Oli todella hauskat päivät yhdessä. Ei tarvinnut huolehtia syömisistä tai laskea juomisia. Se ongelma poistui ainkin toistaiseksi.
Illalla alkoi nesteytys ja silmätipat. Edessä on rankka jättihoito, mutta sitähän varten täällä olemme. Saattaa kuulemma aiheuttaa neurologisiakin oireita... kuten päänsärkyä. Mutta mitäpä noita peikkoja pyörittelemään, mennään päivä kerrallaan. Olenkin miettinyt kuinka silloin olisi toimittu, mikäli a-blokki olisi ehditty aloittaa ennen kuin ne hitsin jäännöstaudin 0.001 tulivat. Siksikö neidillä särkikin, etteä ehdimme saada viimeiset tulokset. Eipä tarvi jossitella, nyt asiat menevät tällä tavalla.
Olen notkunut Reetan vieressä jo tunnin toista, mutta neiti sen kun parantaa asentoaan. Kyllä näyttää hyvältä tuo uni. Näytänköhän minäkin yhtä suloiselta nukkuessani? Taatusti.
P.S. Tässä on ilmennyt muutama muukin lääkkeestä johtuva oire, tässäpä muutama... Lämmönnousu, korkeakin kuume, rajut horkat, crp:n nousu kenties, kouristukset, silmien herkkyys, valonarkuus, punoitus, tasapainohäiriöt, huonovointisuus, iho-oireet, solukuoppa jne, jne....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti