ETTÄ SEMMOINEN REISSU

Ei se Reetta vielä tänäänkään kotiin pääse, harmi. Crp oli laskenut, muttei tarpeeksi. Nyt se oli 16. Trompparit pohjilla, tänään tankataan. Leukkarit sama kuin eilen, 1,3. Nekin pitäisi saada nousuun. Onhan ne nollasta jo noussutkin, mutta hitaasti. Yleiskunto on loistava, ruoka maistuu ja jaksaa pomottaa. Soittelin Reetan tämänpäiväiselle hoitajalle ja jauhoimme asiat seikkaperäisesti läpi. Reetta oli parhaillaan Pasin kanssa asunnolla, syömässä. Kaikki kotiutuslaput yms oli kirjoitettu valmiiksi, toiveikkaita ovat. Ensi tiistaina ei ole lyppiä, koska arvot eivät ehdi siihen mennessä tarpeeksi nousta. Kun arvot saadaan tietylle tasolle pitää olla 24 tuntia ilman kasvutekijää, jotta tulokset ovat oikeat. Kunpa nyt pääsisivät sieltä kotiin pistelemään noita kasvutekijäpiikkejä. Hoitaja käski meidän muun lauman pysytellä huomenna kotona, kunnes verikokeiden tulokset saadaan. Eli huominenkin on toiminnaltaan ihan auki. Pah!
Aamuni olen aloittanut ulkoistamalla itseni kaverin kanssa. Lähdimme markkinoille. Sieltä lähti pari kivaa tunikaa mukaan. Kivalta ne näyttivät hengareissa. Toinen päätyy välittömästi systerilleni, ei passannut elastisilla ruuduillaan ollenkaan minun tämänhetkiselle vartalotyypilleni. Ihan puistatti. Mutta onneksi systeri on oikeanlainen tuohon tunikaan. Tunikassa ei siis ole mitään vikaa, vaan äskeinen sisältö tökki.
Olemme tämän ystäväni kanssa samanhenkisiä, äänekkäitä ja hiukan toheloitakin. Jotenkin aina sattuu ja tapahtuu, kun olemme kahdestaan liikenteessä. Välillä siis liikumme ainoastaan vierailla paikkakunnilla yhdessä, juuri tuosta syystä. Milloin liukuovet aukeavat vääristä kohdin, milloin ääniefektit ovat hallitsemattomia, milloin ennalta tiedämme jo mitä tuleman pitää. Niinkuin tänään kännykkäostoillakin, aavistin pian näkeväni oivalluksen. Ja se näkyi.
Kun minua nyt juilii ja kolottelee, silloinhan vedellään relaksantteja voiteita myös nahkaan. Hain kerralla heti suurimman tuubin, on laajasti nahkaa. Ostin eräälle nimeltä mainitsemattomalle ystävälleni myös Hirudoid fortea, kun hän ei vielä itse sitä kehtaa käydä ostamassa. Kuulemma mummujen salvaa. Nyt tämä nimeltä mainitsematon ystävä voi kaikessa rauhassa nahkaansa sivellä, sillä jäiköhän apteekkihenkilökunta siihen luuloon, että minä sitä tarvitsen. Kun niin pinnalliset laskimotukkotulehdukset aiheuttavat verenkiertohäiriöitä... Että semmoinen muutaman tunnin reissu, kiva kun tuli tehtyä.
Mutta nyt minun on parasta alkaa suunnittelemaan kermavaahtojen pursotusta. Käsittääkseni synttärijuhlat alkavat tunnin ja 31 minuutin kuluttua. Tarjoiluista puheenollen, nekin menivät juuri hiukan uusiksi. Kun tulin kotiin, oli keittiöpyyhe lattialla ja kaksi syyllisen näköistä koiraa. Olin paistanut pinon minicroisantteja valmiiksi, mutta nyt ne olivat kadonneet. Ei murustakaan jäljellä, ne nimittäin olivat todella herkullisia...