PUHELINKURSSI

Puhelinkurssi suoritettu! Iskän ollessa reissussa tulikin uusi mutka matkaan. Kukas nyt kasvutekijäpiikin Reetalle pistää? Ei kait vain piikkikammoinen mamma? Eipä paljon vaihtoehtoja jäänyt, sillä Reetta ei itsekään oikein rentona taivu sitä kankkuunsa pistämään. Näin ollen tukeva istuma-asento, hermostutti ja huulet hiukka paniikista jo turposivat. Pelkkä ajatuskin huimasi. Soitto iskälle. Pasi selitti vaihe, piikki  ja ampulli kerrallaan homman etenemisen. Reetta hörisi pikkupaniikissa vieressä. Kädet vapisten sain ampullin tekaistua ja suljin puhelimen. Kylmän viileesti henkäisin syvään.. Pistin piikin lapselleni kuin vanha tekijä. Olin itsekin aivan äimänä ja hörisin, sillä säilyihän sekä minulla että Reetalla tajunta. Fanny tosin selän takana joutui oikaisemaan lattialle, kun alkoi pyörryttämään. Taas luuria korvaan ja intopiukkana puhelua iskälle. Ensimmäisenä Pasi kysyikin, pyörryinkö. Ha haa, jälleen on uusi sulka hattuun saatu. Olen todella ylpeä onnistumisestani. Niin myös Reetta. Pistin ihan yhtä hyvin kuulemma kuin isäkin!!! Eli tämä teoria todistaa taas sen, että kun on paikalla ja läsnä, niin pystyy ammentamaan niistäkin valmiukisia ilman että itse niitä käytännössä tekee.
Pieni askel muille, suuri minulle.
Olemme lasten kanssa saaneet siivottua huushollin, pyykättyä ja muksut ovat päivittäneet vaatekaappiensa sisältöjä. Paljon on taas pieneksi jääneitä kamppeita. Kun on neljä tyttöä niin on todella helppo kierrättää kamppeet kaapista toiseen. Kaikki mikä on käyttökelpoista hyödynnetään. Puhkikuluneet joutaa roskiin. Nyt pelailemme vuorotellen laivanupotusta, hauskaa ja vaatii nokkeluutta.
Meillä on visio siitä, että myöhemminkin tytöt voisivat hyödyntää toistensa vaatekaappeja. Eikös olekin monipuolinen ja halpa tapa hankkia monet erilaiset vaatteet. Mennä vaan systerin kaapille ja stailata. Ideana olisi, että kaikki ovat suurinpiirtein samankokoisia säihkysääriä. Lapset aikovat kasvattaa samankokoiset jalat kuin minulla. Näin me kaikki viisi voisimme hyödyntää samat korkkaritkin. Olisihan tietenkin upeaa, jos mamma mahtuisi lastensa farkkuihinkin, mutta enpä tiedä tuosta. Oisko se käytännöllistä, mikäli kaksi lasta mahtuisi yhtä aikaa yksiin mamman farkkuihin? Yksi lapsi kummassakin lahkeessa, eli kaksi lasta yhdellä iskulla. Nerokasta vaiko toivotonta?