NIIN PIENESTÄ KIINNI

Kuukausien kuluessa olemme oppineet kuinka pienistä seikoista moni asia on kiinni. Kuten tuo perjantain arvo, vain 0.01 liian korkea. Viikolla Reetan neutrofiilit laskivat huomattavasti. Heti piti miettiä ja testata riittääkö arvot solusalpaajille, entä voidaanko tablettilääkitystä jatkaa vielä edessä olevan viikon ajan vai pitääkö se lopettaa. Lasten syöpähoidot, toki muutkin hoidot mutta eniten minulla sattuu tästä tuota kokemusta olemaan, ovat todella erikoisalaa. Nippelitiedettä ja nippelikemiaa. Pikkuhiljaa itsellekin alkaa hahmottumaan mitkä kaikki asiat voivat vaikuttaa ja mihin kaikkeen. Olemme arvojen ja tuloksien kanssa koko ajan veitsenterälllä. Mikään asia ei ole itsestäänselvää. Eilenkin meitä piti kotiuttaa kolme samoihin aikoihin. Todellisuudessa Reetta oli ainoa joka juuri silloin pääsi lähtemään. Voi sitä pettymyksen ja odottamisen tuskaa, kun on niin kovasti toivonut kotiin pääsyä viikkojen jälkeen. Se on kotona ja osastolla sama ongelma, pakatako vaiko eikö, lähteäkkö vaiko eikö? Pitää vain muistaa olla niin pienistäkin nippelitiedoista kiitollinen, sikälimikäli ne mahdollistavat tuloksillaan jotakin uutta.