RUKOUKSIA

Olen heittänyt mennen tullen palatessa toivomuksia ja rukouksia yläkertaan. Koputellu, josko joku joutaisi kuuntelemaan. Olenkin miettinyt, johtuuko sairaus omista ajatuksiata, uskonpuutteesta. No, toisaalta minähän olen körttiperheestä ja lestadiolaisesta suvusta. Olen myös seurakuntanuori ja kristillisen kansanopiston käynyt. En siis mielestäni kaikista pahin mahdollinen.
Toisaalta syöpä iskee on sitten maailmankatsomus mikä tahansa. Varmasti jokainen meistä heittää rukouksia lapsen sairastaessa. Myös moni on sanonut esirukoilevansa meidän puolesta. Kiitos siitä, kaikkea tarvitaan. Usko vain meinaa olla välillä horjuva, ei tämä reilua ainakaan ole. Jos joku voi naps vaan auttaa, miksei apua kuulu meille eikä monille muille. Haloo, kuuluuko?
Tänään, kun ajelin Vernan ja Fannyn kanssa, takapenkiltä kuului rukous. Verna siellä lausahteli toivomuksiaan ääneen. Jumalaa, Jeesuksia (?), enkeleitä ja muita apuja. Herkistyin kun kuuntelin. Hän nimittäin rukoili ja hartaasi toivoi rukouksien auttavan siihen, että liikennevalot muuttuisivat pian vihreiksi!

Nii`n, voishan nuo kauniit rukoukset muutenkin kohdistaa....