Olemmeko oikeastaan kukaan koskaan ajatelleet kantasolujen luovutusta tai edes verenluovutusta? Eipä, kuka niitä nyt tarvii? Niinpä, yllättävän moni. Punasolujen käyttöikä on vain noin viisi viikkoa ja tromppareiden vain viisi vuorokautta. Valmisteista on siis välillä huutava pula. Kuinka tärkeää olisi luovuttaa verta, niillä pelastetaan ihmishenkiä. Välillä lentokoneet lennättävät puuttuvia pusseja maan päästä päähän tarpeen mukaan.
Ajattelinkin haastaa kaikki kynnelle kykenevät verenluovutukseen ja kantasolututkimuksiin. Parhaiten saa tietoa esim. SPR:ltä. Verikokeiden perusteella tehdään kudostyypitys kantasoluluovutusta varten. Tarvittavan kantasolun ei tarvi natsata täysin potilaan kanssa, mutta tietyt yhteneväisyydet täytyy täyttyä. Tutkimukset ovat tarkat ja hommaan on sitouduttava. Mutta ajattele, kuinka tärkeä asia on, mikäli sinut kutsutaan tarvittaessa luovuttajaksi! Se kantasolun saaja voi olla täysin tuntematon, tai vaikka lähisukulaisesi.
Kipin kapin ja töpinäksi!!!!!
Otan haasteen ilolla vastaan. Käyn heti luovuttamassa verta, kun vain pääsen. Luuydinluovuttaja olen ollut joa 10 vuotta, oman mummoni kuoltua syöpään. Minunlaisia oli kuulema toinenkin jossain päin maailmaa kudostyypiltään. Kummallista.... eikä minulla ole edes sisaruksia. :) Mutta onko kantasoluluovuttaja vielä jotain muuta? Otan heti siitä selvää ja jos siihen pääsen mukaan, olen ehdottomasti mukana. Toivon, että joskus pääsisin luovuttamaan jollekkin henkilölle ja siitä olisi hänelle elämän pituinen hyöty. Terkkuja Reetalle <3
VastaaPoistaTeidän tarinaa seuratessa on taas konkretisoitunut se, miksi pyrin käymään säännöllisesti luovuttamassa verta. Luuydinluovuttajarekisterissäkin olen ollut jo pitkään, ja kerran on tullut kutsu lisätutkimuksiin - silloin jouduin kutsusta kieltäytymään, koska odotin meidän kaksosia, mutta ajatustyön se kutsu sai käymään läpi; ja kyllä, tuntematon vastaanottaja saisi minulta lahjoituksen. Omalle 4v. pikkusiskolleni olisin aikoinaan varmasti antanut puolet keuhkoistani, jos se vain olisi ollut mahdollista ja voinut hänet pelastaa... Kovasti voimia ja tsemppiä teille, toivottavasti sopiva luovuttaja löytyy pian!
VastaaPoistaLuovuttaisin verta niin usein, kun voi, jos vain saisin. Harmi, kun en täytä kriteereitä. Mies kuitenkin käy säännöllisesti.
VastaaPoistaAjatelkaa. Yksi syöpälapsi saa yhdellä trombosyyttien tankkauskerralla NELJÄN luovuttajan trombosyytit.
Meidän tyttö sai siis viikon aikana kahdeksalta luovuttajalta trombbarit. Jotkut saa lähes joka päivä. Niin tärkeää se yhdenkin ihmisen luovutus on.
Verenluovutuksessa kävin viime viikolla. Tuo kantasoluluovutus on kyllä tutustumisen arvoinen. Voimia Teille
VastaaPoistaPuoli vuotta oon ollu luuydinluovutusrekisterissä ja verta luovuttanu jo vissiin 12 kertaa :) Hyvä harrastaa ku on synnynnäinen luovuttaja ;)
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaMitä, menikös Mojovalla sisu kaulaan. Anna kuulua, mitä mielessä pyörii.... Kokemus on vapauttava! Turha sesnuuri pois, jokaisella on oikeus mielipiteeseen. Ainakin nimimerkkisi on loistava.
VastaaPoistaTerkuin Tiina