Pakkanen on paukkunut kunnon lukemissa pari päivää. Emme ole pahemmin nokkaamme Reetan kanssa ulos laittaneet, ettei pakkanen kuivata limakalvoja enempää ja ala nenäverenvuoto. Päivällä urakoimme tuplien huoneen asuttavaan kuntoon, sensuuri iski tavarapaljouteen. Ilta on mennyt siivoillessa, lähinnä pölyjä pyyhkiessä. Vaihdoin olkkariin kivat kuusiverhot, hillityt harmaat, joissa kuultaa kuusia. Ihan tähän mielialaan soppelit. Ne tuntuivat hampaankolossa omilta, kun ne kohtasin. Kauppareissu oli pitkä ja rankka, piti niin monen ihimisen kanssa märistä. Liikuttavaa toki välittäminen, mutta sekin syö. Tuossa kun pölyjä pyyhin tajusin kauhean mokan. Norsuthan ovat taikakaluja, onnentuojia. Muistaakseni niiden pitää olla pylly huoneeseen päin. Ja arvatkaapa miten tuo norsu oli, ihan väärinpäin, siis kärsä huoneeseen päin. Kauhialla kiireellä pesin puunorsun ja nostin takaisin hyllylle oikeinpäin, siis pylly meihin päin. Tästäkö kaikki tämä huono-onni on juontanut? Pakko ottaa kaikki henkimaailmat ja taikaolennot avuksi, tuskin niistä haittaakaan on. Samalla meidän ainokainen kukkamme, enkelinsiipi, pääsi suihkuun. Stailasin sen ympärille muitakin siivekkäitä, enkelipatsaita. Myös takan päälle otin suurimman enkelipatsaan kuulolle.
Reetta lähti iltasella tankkaukseen osastolle. Itkuhan siinä tuli, kun tieto saatiin. Toivottavasti ne pääsevät yötä myöten kotiin Pasin kanssa. Ainakaan mitään osastolle jäämisuutisia ei ole kuulunut. Neiti on ollut viikon verran räkäinen. Mutta räkä on kirkasta, eli viatonta nähtävästi. Varulta mukaan pakattiin taas koulukirjat ja rompetta pitemmäksikin aikaa, kun ei sitä koskaan tiedä.
Mutta nyt Verna haluaa minut saunaan kaveriksi, eiku löylyihin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti