TERVETULOA BLOGIIMME

Kivaa, että olet tullut blogiimme. Tämä on Reetan tarina, kuinka leukemia on muuttanut arkeamme. Onneksi elämässä on muutakin, kuin sairaus. Nyt porskutamme tämän asian kanssa, välillä itkien välillä nauraen. Koita kestää...

sunnuntai 16. tammikuuta 2011

ELMUKELMUILUA

Eilen lähdimme osastolta vauhdilla, kun lupa irtosi. Reetta jätti sinne reppunsa ja muut tavaransa. Iltalääkkeet ja suolaliuokset suun purskutteluun muistimme ottaa mukaan. Mutta emme puhdistusaineita, uusia teippejä ja lappuja cvk:n puhdistamiseen. Cvk on juurtunut todella hyvin, haava voi hyvin ja se saa kastua. Mutta entäpäs kun unohdimme puhdistuvehkeet ja teipit. Neidillä oli tottakai kova hinku illalla suihkuun. Niinpä taittelimme elmukelmusta suojan ja kiinnitimme sen teipillä. Hyvin pysyi pikasuihkun ajan. Sikäli mikäli olisimme cvk:n päällä olevat laput kastelleet, sitä ei tiedä mikä pöpö siellä olisi alkanut suihkun jälkeen muhimaan. Onneksi noita arkisia niksejä löytyy hätätilassa. Reetta on näissä asioissa itsekin kova keksimään ratkaisuja.
Eilen yritimme myös ulkoilla. Emme todellakaan tarenneet olla kauan. Täällä paukkui pakkanen lähes kolmessakymmenessä asteessa. Mukana meillä oli Sinko-koira tikkiliivissään, mutta kun sesse päätti palata takaisin, niin ei siinä auttanut kuin palata. Pakkanen on tosiaankin kiristynyt alkuviikosta huomattavasti ja mehän jätimme ne oikeat talvikamppeet kotiin. Mehän tulimme vain pikareissulle. Oma moka, kyllä tuolla oikealla varustuksella tarkenisi.
Reetta sai olla huippukokkina päivällä, opetella uuden herkullisen reseptin. Nokkelasti neiti tajusi idean ja ainekset. Ruoka oli todella hyvää. Illalla Reetta sai olla osallisena myös lättyjen paistossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti