TERVETULOA BLOGIIMME

Kivaa, että olet tullut blogiimme. Tämä on Reetan tarina, kuinka leukemia on muuttanut arkeamme. Onneksi elämässä on muutakin, kuin sairaus. Nyt porskutamme tämän asian kanssa, välillä itkien välillä nauraen. Koita kestää...

maanantai 21. helmikuuta 2011

VALOA




Eilinen sunnuntai menikin auton ratissa. Aamupalalla tuli polte lähteä Ouluun. Kymmeneltä olimme jo matkalla. Alkujaan tarkoitus oli rentoutua elikoiden ja lasten kanssa, ulkoilla ja katsoa elokuvia. Näin ne hetken oikusta suunnitelmat saavat uuden käänteen. Reetan nesteytys on loppunut viime yönä 24.00. Tänään on vielä verikokeet sekä Reetasta , että Pasista. Tulosten perusteella katsotaan Reetan punasolujen tankkaustarve, sillä tämä b-blokki laskee arvoja rytinällä. Ei siis pilata kiireellä tätä päivää. Piti myös tuo meidän suurin neiti Tessa hakea sivistyksen pariin takaisin. Ovelana neiti olisi halunnut olla tämänkin päivän pois koulusta. Mutta mammapa haki neitin kotiin.





Auton ratissa oleminen oli ihanaa, rentouttavaa ja valaisevaa. Talvimaisemat ovat sanoinkuvaamattoman upeat. Näin Valoa, aurinkoa ja kirkkautta kaikkialla. Lauloimme myös typyjen kanssa kaikki matkat. Tällä pikareissulla oli tärkeä merkitys. Kaheli taidan olla, sillä haaskasin eilisen päivän talviautoiluun, maisemiin ja relaamiseen tällä tavalla. Todettakoon, että konstit ovat niin monet. Hyvään mieleen ja oloon vaikutti positiivisesti myös Reetan kunto ja asenne. Ei paljon menoa haitannut tippaletkut, paha punoitus selässä ja päässä. Ei etes polttele, kunhan käyvät aina tarkistamassa mihin niitä näppyjä nousee. Näiden asioiden valossa tänään ennakoimme alkavaa kotijaksoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti