TERVETULOA BLOGIIMME

Kivaa, että olet tullut blogiimme. Tämä on Reetan tarina, kuinka leukemia on muuttanut arkeamme. Onneksi elämässä on muutakin, kuin sairaus. Nyt porskutamme tämän asian kanssa, välillä itkien välillä nauraen. Koita kestää...

lauantai 19. helmikuuta 2011

PUHELUITA

Eilen illalla Reetta soitti minulle pitkän, miellyttävän ja lämpimän puhelun. Sellaiset ova kivoja, jää hyvä mieli, tulee hyvä olo ja hyvä uni. Kaikki on jatkumoa. Paha mieli tarttuu, onneksi myös hyvä mieli. Uudet solusalpaajat annetaan kahtena peräkkäisenä päivänä. Kolmen tunnin tippa aamuin illoin, eli neljä paukkua. Samalla silmiin laitetaan tippoja. Eilen olivat posket ja kalju alkaneet punoittamaan. Viikolla saadut paukut aiheuttivat raitoja kaikkiin kynsiin. Samalla neiti sai virtsarakonsuojalääkettä suoneen. Silmänympärykset ovat punertavat, kuivahkot. Ripset puuttuu. Lapsi näyttää todella muuttuneelta, tärkeä on muistaa, ettei syöpä ole lasta noin muuttanut vaan siihen annetut vahvat lääkkeet. Olemassaolevahan on hallinnassa. Eilen oli käynyt myös hammaslääkäri, hampaat ja suu on kuulemma hyvässä kunnossa. Onneksi limakalvot ovat kestäneet. Suolaliuoksella purskutellaan päivittäin, tarvittaessa vahvemmillakin suoja-aineilla.
Aamu alkoi jälleen Reetan "Huomenta"-puhelulla. Oli kuulemma nukkunut hyvin ja oli hyvä aamu. Että lapsi on vahva. Oli kuulemma tiputus herättänyt pissalle muutaman kerran yössä, mutta aina uni oli tullut takaisin. Silloin kun mielenrauha on balanssissa neiti on erittäin tasapainoinen, rohkea ja vahva. Neidillä on selvät tavoitteet ja asenne. Kunpa huonoinakin päivinä vain muistaisi tuon asenteen. Meillä on vielä niin paljon opittavaa tuosta lapsesta ja tuon lapsen kanssa.

1 kommentti:

  1. On se Reetta sissi :)Ja voitontahtoinen, luonnetta onneksi löytyy ja sehän on tässä tilanteessa parempi kun hyvä.
    Sara lähettää Reetalle terkkuja.
    Tsemppiä teille kovasti! Jospa satuttais vielä samaan aikaan osastolle.
    Heidi

    VastaaPoista