HOHHOIJAA

Huokailututtaa taas kaikki. On maanantai ja odottelemme Reetan verikokeiden tuloksia. Mikäli muutama kotipäivä vielä napsahtaa, olemme todella tyytyväisiä. Yleiskunto vaikuttaa reippalta, kapinalliselta. Läksyjä on tehty jo pino, laulettu laulukirjaa läpi ja nyt virkataan iskän kainalossa. Eli olen ihan luottavaisin mielin. Jospa se perjantainen punasolujen tankkaus kantaisi vielä... Muut arvot viime viikolla olivat todella hyviä, hoitoihin nähden.
Itseäni minä tässä siis lähinnä huokailen. Tuo file jumittaa yhä. Tilasin ajan päivystykseen. Varmaankin jotain relaksantteja pitää napsia. Eilinen päivä meni hiukka ähistessä. Asentoja pitää säädellä tiuhaan tahtiin. Sain yhden relaksantin yöksi, nukuin sillä nelisen tuntia. Kahdelta alkoi piikitteleen ja eiku ylös. Siinä se meni kupatessa loppuyö. Ärsyttää. Nyt oon kerrospukeutunut villaan ja kärsivällisyyteen. Näinpä, mikäli Oulun keikka napsahtaa, taitaa se napsahtaa Pasille. Ei ole minusta istumaan taksiin, eikä kiikkustuoliin päiväkausiksi. Pian menee viimeinenkin täysijärkisyydenmaine, kun joudun sätkimään, hyppimään ja pomppimaan mitä oudoimmissa asennoissa. Eli siis voitte kuvitella, että hiukka olen ärtyneisyyden tilassa.
Ulkona on upeaa, aurinko paistaa ja hanget hohtaa. Pakkasta on -23 ja risat. Enpä uskalla tuon kylmänaran selkäni kanssa pahemmin pihalle mennä.
Eilisistä etukäteissynttäreistä vielä. Reettakin halusi jälleen meikata itseään. Viime aikoina on ripset ja kulmakarvat kadonneet kovaa vauhtia. Mutta ripsivärillä neiti sai korostettua muutamaa jäljellä olevaa. Turhamainen pimu. Kaljuhuumori kukki taas loistavasti. Reetta pyysi voisiko äiti tehdä hänelle kampauksen. Lupauduin heti, tästäkös Verna taas oli todella kade. Reetta toivoi, että olisin varovainen, mikäli käytän kiharrinta, ettei kalju pala. Neiti haaveili untuviensa värjäämisestä tummemmiksi, näin olisi helpompi erottaa paljonko untuvaa on. Reetalla on ollut aina pitkät mustat ripset, nyt silmät vaikuttavat aivan erilaisilta kalpeilta, kun räpsyttimet ovat vähentyneet. Onneksi silmissä on yhä sama pilke!
Tällä viikolla verikokeita toimitellaan kolme kertaa, ma-ke-pe, eli nämä päivät määräävät aina siis fiilikset. Odottamista, lähtövalmiutta ja kärsivällisyyttä. Hohhoijaa, hoh!