TERVETULOA BLOGIIMME

Kivaa, että olet tullut blogiimme. Tämä on Reetan tarina, kuinka leukemia on muuttanut arkeamme. Onneksi elämässä on muutakin, kuin sairaus. Nyt porskutamme tämän asian kanssa, välillä itkien välillä nauraen. Koita kestää...

perjantai 8. marraskuuta 2013

TUPUTUKSIA



Reetta maalaa pöllöä oksalle.

Samoin Vernalta ilmestyi kolme ihanaa pöllöä seinälle.

Tässä näkyy haamukipuilua, Reetta sivelee, hankaa ja rapsuttaa kukkinutta kohtaansa itse sitä huomaamatta.

Seinä ja tekstiilit samaa pöllösarjaa, kaikki Reetan piirtämiä.


Kirsikkapuun oksa Fannyn huoneessa.


Laajempi kokonaisuus kukkivasta kirsikkapuusta.

Tessan huoneen bambuja.


Bambuja hiukan lähempää, tässäkin vielä keskeneräinen seinä...

Eilen sain nypytettyä ja tuputettua tämän verran meidän huoneen seinäornamenttia.




Alaviistosta lähikuvaa.
Että tällainen lopputulos, olihan siinä homma.
Olen kuitenkin ihan tyytyväinen, sillä kuva on lattiasta kattoon saakka, yhden seinän kokoinen ja melkein symmetrinen.

7 kommenttia:

  1. Silmiin pisti Reetan tukka ja täytyy sanoa että on tasan saman näköinen kuin meillä :D värikin täsmää. Nyt siirrosta 6kk meillä.
    T.Satu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Satu!

      Olen itse myös huomannut muillakin kantislapsilla olevan saman "kampaajan".
      Kiharoissa on jokin tietty yhteinen volyymi, samoin hiusten määrässä. Värikin täsmää lähes poikkeuksetta.... Saunassa vetää aivan afroksi.

      (Olimmeko yhtä aikaa Hesassa?... Muisti nollaantuu aina joissakin kohdin ja lyö tyhjää...)

      Tiina

      Poista
    2. Oltiin samaan aikaan ja nähtiin kahvi huoneessa välillä. Ole aplastiseen anemiaan sairastuneen Viivin äiti . Viivi sai veljeltään kantasolun ,joka erittäin hitaasti lähti itämään mutta lähti kuitenkin :D Tässä kuussa puolivuotis lyppi ja sandimmunin lopetus. Kaikki mennyt ihan hyvin. Käyn säännöllisesti lukemassa blogista teidän kuulumiset.
      Hyvää syksyn jatkoa ja joulun odotusta.
      P.S Ihania pöllöjä <3

      Terkuin Satu

      Poista
    3. Näinpä,
      heti kun heittää lapsen nimen niin alkaa hiukan valkenenmaan...
      Muutenhan pyörimme sairaaloisssa, osastoilla jopa kahvihuoneissa nimettöminä vanhempina, lastemme äiteinä ja isinä kuukausiakin jopa vuosia.
      Meitä "nimettömiä" on paljon.

      Jatkoja myös teille ja positiivista kiharaa neidille lisää;-)

      Tiina

      Poista
  2. Ei voi ku ihailla teidän taiteellisuuta ja noista lapsista tulee vielä jotain suurta! Huh, huh... Oon aivan mykistyny :)

    VastaaPoista
  3. Ihan mielettömän upeat seinämaalaukset, olette kyllä hurjan lahjakasta porukkaa! Ja voi ihana noita Reetan kiharoita<3

    VastaaPoista
  4. Aivan upeita seiniä - ja ihailtavaa kuinka jaksatte/ innostutte aina asioista porukalla :). Mukavaa syksyä koko porukalle!

    VastaaPoista