TERVETULOA BLOGIIMME

Kivaa, että olet tullut blogiimme. Tämä on Reetan tarina, kuinka leukemia on muuttanut arkeamme. Onneksi elämässä on muutakin, kuin sairaus. Nyt porskutamme tämän asian kanssa, välillä itkien välillä nauraen. Koita kestää...

torstai 12. marraskuuta 2015

KÄÄNNE

Pää märkänä suihkun jäljiltä, nopeasti, naputtelen pikauutiset. Reetta pääsi myös suihkuun ja nukkuu tällä hetkellä tyytyväisenä ja suihkunraikkaana. Ja niin rakkaana.

   Tiistaina iltapäivällä tapahtui käänne. Odotettu käänne parempaan. Pikku hiljaa Reetan silmät alkoivat kohdistamaan katseensa, itku muuttumaan neurologisesta volinaitkusta oikeammaksi  itkuksi. Morfiinia menee 2mg pari kolme kertaa vuorokaudessa, parasetamolia säännöllisesti. Muitapa lääkkeitä ei olekaan, siis sellaisia joilla tätä tilannetta aloitettiin hoitamaan, siis sellaisia turruttavia mömmöjä. Jalat alkoivat heilumaan, tajunnantaso hereillä oloineen venymään. Mikä parasta eilen neiti sai kunnon potkuraivarin, kun sanoin lähteväni hetkeksi kaupungille. Loistavaa kapinaa ja mielenilmaus, ei jäänyt epäselväksi ymmärryksen taso. Muut tytöt vierailivat myös eilen, mikä varmasti myös piristi. Iskä nyt on käynyt tuon tuostakin. Taisi olla keskiviikkoaamu, kun naapurihuoneessa kuului pikkupotilaan raivohuutoa, siihenkin Reetta säpsähtäen heräsi ja napsautti silmänsä sepposeelleen ja potkiskeli. Kuulo ja ymmärrys siis toimii ja refleksit sen mukana. Välittömästi menin kiittämään naapurihuoneen lasta, hieno raivari! Olin aivan onnesta liekeissä! Samoin labrat ovat viitearvoilla, suurimmaksi osaksi. Luuydin alkaa olla toiminnassa täysillä.

   Pienin, äärimmäisen tärkein askelin neiti voimistuu, vahvistuu ja terävöityy. Toki itse luulin jo luulevani vaikka ja mitä kun luulin luulevani että neidin tila kohenee. Mikä parasta, se ei ollut minun luuloani, sillä hoitajat kukin vuorollaan havainnoivat samaa. Sekä lääkärit perässä. On ilo seurata hoitohenkilökunnankin kasvoille palaava hymy, toivonkipinä. Aamuhoitajakin leväytti ihanan hymyn heti aamusta, kun pidin neitiä sängyn reunalla istuallaan ja hieroskelin. Samalla Reetta katsoi todella vakaasti, tsekkasi myös tulijan, olemme olleet kuulevinamme myös muutamaa sanaa tai ainakin valtavaa yritystä puhumiseen. Eilen päätettiin siis aloittaa kuntoutus, jihau! Eilen lääkäri sanoi Reetan aina olleen ihmelapsi, niin nytkin. Tänään puolestaan toinen lääkäri jo aamuyhdeksältä sängynlaidalla hymyili. Hänen sanojensa mukaan heillä ei ole hoitokeinoa olemassa, nyt Reetan oma kroppa on se joka hoitaa, jaksaa yhä taistella. Huikeaa! Taistelija tuo neiti on aina ollutkin, mutta onhan tämäkin aika isolla kauhalla annettu savotta taisteltavaksi.

   Tänään menemme siis paljon alkuviikkoa keveämmillä askelkuvioilla ja levollisella mielellä. Pieniä, äärimmäisen tärkeitä asioita, toivonkipinöitä sinkoilee. Olen myös kuullut usealta taholta, kuinka vahvat ja sopeutuvat, hyvät uusiutumaan lapsen aivot ovat. Eli näin tänään. Nyt lähden kuivaamaan hiukseni ja käperryn pikkuhiljaa neidin viereen. Uni se on joka hoitaa yhä, meitä molempia.

   Kiitos taas hyvät ihmiset, olette olleet väkevästi mukana, uskon silläkin olevan merkitystä. Heittäkää muutama viesti yläkertaan muidenkin lasten puolesta, sillä kaikki tarvitsevat tukea ja apua jaksaakseen.

   Levollisia ja kauniita unia kaikille... Hitokseen kuinka luottavainen olenkaan. Olettekos koskaan kuulleet, että asioilla on tapana järjestyä? En tiedä mistä moinen nyt päähäni putkahti ;-) Olen aivan äärimmäisen kiitollinen ja jälleen himpun verran nöyrempi äiti.

18 kommenttia:

  1. Voi kuinka hyviä uutisia!!!! Täälläkin on oltu kädet kyynärpäitä myöten ristissä ja toivottu ihmettä <3 Voimia teille sinne Ouluun ja kotiväelle tänne Ykaan. Olette niin meidän ajatuksissa <3
    -Anu ja Harri-

    VastaaPoista
  2. Ihana uutinen <3 Tsemppiä jatkoon ! Kyllä tämä tästä...Terv . Pitkäaikainen lukijasi Eija

    VastaaPoista
  3. Sydän kallellaan oon Reettaa ajatellut viime päivinä. Ihana kuulla hyviä uutisia! Päivä kerrallaan, joskus vain puolikas <3

    VastaaPoista
  4. Voi Reetta pieni taistelija, hienoa, kerrassaan mahtavaa <3

    VastaaPoista
  5. Aivan mahtavia uutisia. Pala kurkussa nieleskelen vaan en märise :)

    VastaaPoista
  6. Hyvä Reetta! Olen jo kovasti odottanut tätä postausta. Ihmeellistä miten kosketatte sisintä, vaikka emme toisiamme tunnekaan. Parasta ja hyvää teille toivoo Marjut

    VastaaPoista
  7. Toivon ettei huolihaava ole auennut apposen auki.....tai jo ainakin lähtenyt kuroutumaan kiinni päin! Olet/olette ajatuksissani olleet ja nyt kun viimmein tulin blogiin lukemaan kuulumisia niin mitä sainkaan tietää...henkeä haukkoen luin -mutta Reetta on taistelija ja äidillä on tärkeä rooli kuntouttajana! T: syöpälapsen isoäiti

    VastaaPoista
  8. Usein päivän mittaan viivähdän ajatuksissani luonanne. Toivon jokaisen päivän olevan eilistä parempi. Siispä voimia taisteluun♡
    T. Hannele

    VastaaPoista
  9. Hetki hetkeltä,päivä päivältä parempaa kohti! Uskomaton Reetta! Suljen teidät edelleen rukouksiini.

    VastaaPoista
  10. Ihan mieletön uutinen :) Reetta on selvästi rautainen mimmi.
    Sitä osaa raivoamistakin arvostaa ihan eri tavalla, kun tietää, että silloin on suunta ylöspäin. Täällä peukut pystyssä, että vointi jatkaa kohenemista yhtä kovaa tahtia kuin nyt <3

    VastaaPoista
  11. Ihanaakin ihanampi uutinen! Voi, miten hyvä tieto. Paljon rakkaita terveisiä Reetalle ja koko perheelle.
    Liisa

    VastaaPoista
  12. Minä märisen täällä, voin tunnustaa. On teillä ihme sissi siellä, todellinen taistelija. Me mennään porukalla taistelijan vuoksi lenkkeilemään sunnuntaina Huhmariin, toivotaan että tulee paljon muitakin!

    VastaaPoista
  13. Ihania uutisia, tsemppiä Reetalle toipumiseen!

    VastaaPoista
  14. Voi ihanuus, mitä uutisia! Sormien välit kohta puhki, niin paljon olen pyyntöjä puolestanne lähettänyt: Hali\o/terveiset Reetalle ja teille kaikille! Kiitos, kun jaksat pitää meitä ajantasalla! Seija

    VastaaPoista
  15. Yes, ihana lukea tämä, Reetalle terkut <3

    VastaaPoista