TERVETULOA BLOGIIMME

Kivaa, että olet tullut blogiimme. Tämä on Reetan tarina, kuinka leukemia on muuttanut arkeamme. Onneksi elämässä on muutakin, kuin sairaus. Nyt porskutamme tämän asian kanssa, välillä itkien välillä nauraen. Koita kestää...

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

TILASTOJA JA HAKUJA

Turha luulla, että kirjoittaisin tilastoja syvästä, kantasolusiirrosta ja muusta siihen aihepiiriin liittyvästä. Ne ovat rankkoja prosentteja, enkä koko matkalla ole halunnut niistä tietää, niitä liikaa tuijottaa ja päästää liian liki. On ollut aikoja, jolloin meille on pakkosyötetty alhaisia paranemisennusteita ja mitättömiä prosenttilukuja, se on kirvoittanut minulle valtavan kauhun, tuskan ja paniikin. En halua niistä tietää, eikä kukaan saa niitä pakkosyöttää ja vähätellen kertoa, sillä kyseessä on oman lapsemme kohtalo. Lapsemme elämä. Pian olisi usko loppunut oman lapsen mahdollisuuksiin. Minulla on ollut johtolankana koko ajan, että jostakin ne onnistumisprosentitkin tulee, muutenhan ei koko hoidoilla olisi merkitystä.
   Enkä nyt ole hämärtynyt käsityksessäni siitä, että kaikki olisi nyt lopullisesti hyvin ja saan vain tuuletella. Olemme saavuttaneet elintärkeitä tavoitteita, mutta tämä nöyrä matkamme on yhä kesken...


   Sitten näihin tilastoihin ja hakuihin, joita olen jonkin aikaa hämmästellyt ja muistiin kirjoittanut. Lähinnä minulla on tarkoitus saada moiset epämääräiset muistiinpanot ja lippu lappuset kierrätykseen, kunhan ne ensin täällä avaan ja kirjoitan ylös. Eli näin tärkeä päämäärä minulla on, saada laput pyörimästä. Aika ajoin olen vetänyt yhteenvedon hakusanoista, joilla on päädytty blogiini. Aika hämmentäviä asioita haetaan ja tänne kulkeudutaan...


Täsmähakuja: kaikki leukemiaan, hoitokaavion, kantasolusiirtoon liittyvät todella tarkatkin haut. Nimillä ja sen sellaisilla tehdyt haut. Sitten näihin liittyviä ja terveyttä hipovia asioita; sahaava kuume, ditrim dublo ja ruokahaluttomuus, painohävikki, riskit, mantelitumake, keuhko epokriisi, kuukausi kerrallaan Reetan tarina luettuna, korvatulehdus, epikriisin suomentaminen, pelko, paniikki, sormen katkennut verisuoni, kalevalainen jäsenkorjaus, Oulunsuun mielisairaala, päätä särkee haukotuttaa, selkäviat, kuntoutus, fysikaalinen hoito, psyyke...
Vanhemmuuteen ja perheeseen liittyviä hakuja: Leijonaemo, ero ok suhteesta lapsikin on, parisuhde, suurperhe, ajatelmia vanhuksista, vastuu, sisaruskateus, vähäiset vitsit, huumorintaju, tappelu, kriisit, yhteinen harrastus, perhekeskeisyys, ikäero lapsilla, murrosikä, puberteetti, ikä ja sen tuomat haasteet
Eläimelliset haut: koirien trimmaus, hydraulinen trimmaus koirille, kuuro kissa, ex Väinö, ilveksen naukuminen, ditrim kissalle, koiran korvat, kissat ja koirat samassa talossa, ulkokoira, sisäkissa, kissan pesu, naukuminen, eläimet ja nukkuminen, allergiat kissoille, kissanruoka, koiran imurointi...
Sekalaiset haut: aamupaniikki, nilkkurit, kotelomekko ja jakku, hautajaisvaatteet, ihana iltasatu, lyhyt iltasatu, on valkoinen maa, puut hopeiset, enkelikello, enkelikellon kokoaminen, juoksulenkki, valmiita tekstejä aamunavaukseen, Reetta tanssi peppu pieneksi, käsiraudat, jo nouskaa lapsikullat, possunlihasuikalekastike, juustokakku, peruutusaika, jälki-istunto, hiljaa istuminen, kanaresepti, valokuvaus, fanni tessa emma briljantit, manteli, keltainen voikukka, tunnekaruselli, luokkaretki, nuohous, tila-auto, korjaamo, turbonletku, istuminen paikallaan, hiiri, villapaju, kukkapenkki, perennat, terassi, terassinkatos, savustaminen, saunominen, laatoitus, alennusmyynti, perhe matkustaa autolla, sirkus, sketsihahmo...


   Nyt olen nämä kirjoittanut ja itselle antamani tehtävän suorittanut. Olohuoneessa ajelee imuri ja pilkkimisestä puhutaan. Mitä ilmeisemmin hyppään mukaan siivoamaan ja sitten lähdemme pilkille. On siis sunnuntai ja aamupäivä. Nukuimme todella pitkät ja hyvät yöunet. Fanny suunnittelee huoneeseensa uusia verhoja ja stailaa sitä itsensä näköiseksi, yhä enemmän. Minä riennän jeesaamaan lastani. Eli porskutamme jo helmikuussa, pian on taas täytekakun paikka, sillä tuplamme täyttävät kohta huikeat yksitoista vuotta, ihan kumpikin. Sinänsä jännä juttu, kuinka nuo lapset ovat jo kaikki pitkästi toisella kymmenellä ja äiskä on vasta lievä kaksivitonen, aina vaan. Tosin tällekään aamua en ole vielä peiliin uskaltanut katsoa, sillä ne on sellaisia totuuden hetkiä ja äkkipysäyksiä aina. Eli kierrän peiliä vielä muutaman tunnin ja vedän pipon syvälle päähän, näin pakenen tätä todellisuutta...
Hyvää sunnuntaita kaikille, rentouttavaa ja leppoisaa sellaista. Son moro!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti