TERVETULOA BLOGIIMME

Kivaa, että olet tullut blogiimme. Tämä on Reetan tarina, kuinka leukemia on muuttanut arkeamme. Onneksi elämässä on muutakin, kuin sairaus. Nyt porskutamme tämän asian kanssa, välillä itkien välillä nauraen. Koita kestää...

lauantai 31. joulukuuta 2011

POKS! POKS!

Hämmästyin, kun tajunnanvirtaani pulpahti ajatus vuoden vaihtumisesta. Niin se on pian takanapäin vuosi 2011. Alkamassa vuosi 2012, mitä se tuo mukanaan. Hoh hoijaa, olemmeko valmiita.
Olen tänään ollut jotenkin ryytyneen, uupuneen, viluinen. Onko se väsyä, unettomuutta, uupumusta vai tautia. Hengitys tuntuu raakalta, varpaat ja nokka ovat jäässä. Tessa nokkaani puristeli ja kertoi sen tuntuvan normaalilta.  Näinpä olen suosiolla ottanut droppia ja kaivautunut sohvalle vällyjen alle. Pakko tarttua heti ensimmäisiin oireisiin, ettei hommat mutkistu entisestään. Se tästä nyt vielä puuttuisi, jos omaishoitaja, omahoitaja, kotiäiti ja siivoojakokki tilttaisi. Mutta uskon tämän olevan vain hetkellinen notkahdus. Huomennahan on uusi päivä ja uusi vuosi. Siitä on pakko tulla tätä nykyistä parempi ja positiivisempi.
Kroppani huutaa joulun mässäilyjen jäljiltä ihan oikeaa paastoa. Olen perinteisesti tammikuussa paastonnut viikon toista, joskus syksyllä uusiksi. Vuosi sitten yritin, mutta rahkeeni olivat riittämättömät. Olenko tällä hetkellä sen paremmassa vedossa, kannattaako edes haaveilla. Tulee paha mieli siitäkin epäonnistumisesta. Mutta kaipaisin niin sitä syväpuhdistautunutta olotilaa, jonka paasto saa aikaiseksi. Ainahan ensimmäiset neljä päivää ovat vaikeimmat, mutta sitten valtaa se ihana olotila. Aah... Milloin se olisi edes realistista, kun viikot ovat aika resuisia. Yleensä olen onnistunut silloin parhaiten, kun olen tehnyt töitä kuin reikäpää. Kotona hengaillessa se on paljon vaikeampi toteutettavaksi. Niin tai voinhan minä vetää omanlaiseni paaston vaikka karkeilla, vain ja ainoastaan makeaa. Se olisi todella helppo toteuttaa missä ja milloin vain. Siihen paastoon meiltä löytyisi muitakin osallistujia.
Nyt lähden viimeistä kertaa tälle vuodelle saunomaan. Onneksi Reino saa saunoa korvatulehduksesta huolimatta.
Kiitos tästä vuodesta! Tuokoon uusi ja tuleva meille kaikille kaikkea hyvää. Rauhaa, Rakkautta ja Terveyttä! Kuuloillaan ensi vuoden puolella...
Poks! Poks! ( nuo poksaukset lähti ekologisista ja turvallisista mielikuvitusraketeista, poks! )

2 kommenttia:

  1. Oikein mahtavan ihanaa uutta vuotta teillekin!! Toivotaan paljon parempaa vuotta hyvine uutisineen.

    Olotila ryytyneestä koskee minuakin. Mikä lie, mutta tänään ei ole kyllä meikäläinenkään kovin fiksuna ollut. Yritin lämmittää keittiön yläkaapissa makkarakeittoakin... jostain syystä ei lämmennyt ;) Ja muutenkin nuo kirjoitukset on taas olleet kuin minun suusta. Ookko sä joku selvännäkijä =)

    VastaaPoista
  2. Satu, entinen kämmpiskö se siellä? Olemme ilmeisesti jonkin sortin hengenheimolaisia, onhan tuo jo nähty... Ja kuultu ja näköjään monissa asioissa koettukin...
    Toivopilkahduksia ja hurjasti taistelutarmoa alkavalle vuodelle!!
    Terkkuja sun miehille ja anopillekin....
    Tiina

    VastaaPoista