TERVETULOA BLOGIIMME

Kivaa, että olet tullut blogiimme. Tämä on Reetan tarina, kuinka leukemia on muuttanut arkeamme. Onneksi elämässä on muutakin, kuin sairaus. Nyt porskutamme tämän asian kanssa, välillä itkien välillä nauraen. Koita kestää...

perjantai 27. toukokuuta 2011

KOFEIINIA

Pyörränpä jälleen tämän viikkoisia puheitani, jottei elämä olisi liika selkeää. Se alustava jäännöstaudin osuus oli nollilla, mutta tänään on tullut lisätutkimuksen lisätutkimus. Ja pirulainen värähtää arvolla 0.001. Eli kaikki eivät antaneet täysin negatiivista tulosta. No eihän tuo pahasti enää ole koholla, mutta värähti. Näin ollen Helsingissä on ollut jälleen uusi kokous ja kas kummaa jälleen uusi hoitosuunnitelma. Luulinko jo eilen suunnitelman olevan selvän?
Olemme siis käyneet magneetissa ja verikokeiden uudet tulokset ovat saapuneet. Kaikki nupissa kunnossa, mutta nuppi on kipeä yhä. Onneksi sieltä ei napsahtanut mitään verenkierto-ongelmia. Nyt seuraavaksi siirrymme kofeiinikorvaushoitoon, sillä ehkä tämä kipu liittyy it- eli selkälääkkeeseen, joka annettiin maanantaina. Niin ehkä, ehkäpä, kenties. Nyt siis odottelemme päänsäryn hellittämistä, ruokahalun palautumista. Kofeiini on onneksi aika viattoman tuntoinen juttu, kunhan auttaisi. Eikös me muutkin oteta kuppi kahvia, kun päätä särkee. Kofeiinia käytetään tällä osastolla vähän, neurologisella jonkin verran, Helsingissä yleisesti. Sytostaatit ovat suunnitelmassa vaihtuneet jättikuuriksi, joka alkaa ensi maanantaina jatkuen kuusi päivää. Eli siirrymme jättitäsmälääkkeeseen, jotta se hitusen hippu poistuisi. Muuten kuulemma aikataulut pidetään, mutta todennäköisesti eilen saamani esihoitokaavio Helsingissä muuttuu.
Mantelitumakkeeni antoi ärsykkeitä mieleni kuohahduksesta, mutta mietin kannattaako moinen. Näinpä otin asiat todella tyynesti. Mitäpä tässä hötkyilemään tai pulttaamaan, kunhan lapsi saa tarvittavaa hoitoa. Meillähän on vain aikaa olla ja hoitaa homma kotiin. Eipä jalkakaan vippase mihinkään suuntaan, sillä nilkka on sen verran pöhössä. Eli tästä tulikin jälleen uusi juttu, verrattuna aikaisempiin suunnitelmiin. Onneksi nyt alkaa viikonloppu, ettei kukaan enää päätä mitään missään palaverissa, ettei enää uusia asioita ilmenisi tuon alkavan hoidon puitteissa. Sitä ennen meidän pitää vain saada tuo neiti kuntoon, jotta jaksaa jätin. Meillähän on kaksi kokonaista päivää aikaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti