Nyt minä olen hiukan hämilläni, sillä kolmelta suunnalta olen yllättäin saanut odottamatonta ja positiivista palautetta itsestäni. Kolmelta eri taholta ja eri yhteyksissä, siis ei mitään kimpparuskeakielisyyttä, se minuun ei uppoa. Suoraan sanottuna, kohdistettuna ja yllättävässä tilanteessa. Siis tällaisen kauhean raivoisan ja tunteikkaan kaksi viikkoisen jälkeen se tuntuu vietävän hyvältä. Siis se yllättää. Kun olen julkisesti rypenyt itsevihassa, kaiken vihassa ja riutunut riehakkaissa raivoissa, niin sitten puskasta paukahtaa jotain muuta. En kerro noista tarkemmin, mutta ne sivelee sisintä. Olen kiitollinen ja niin hämilläni.
Olen myös hämilläni tänään monesta muustakin seikasta. Lapset nauraa ja kihertää yhdessä. Meillä ei tapella. Olen saanut haleja, pusuja ja ihanuutta. Siis ei mitään överiä, mutta olen tuntenut olevani hyvä äiti lapsille. Eikai lapsetkaan hirviötä pussailisi. Reettakin on sulaa vahaa ja hymyä, onneksi paukut aukesivat.
Huomenna olen pääsemässä oppimaan jälleen seminaareihin uutta, niin ja humputtelemaan ja latautumaan. Saan tilaa ja aikaa itsekkäästi itselleni ja aivoituksilleni. Jihaa! Tarvin niin nyt tätä tulevaa. Odotettavissa on myös kivat seuraavat viikot kurssien parissa. Huomaa kyllä, että olen vapautumassa paineesta, sillä päätä särkee silleen napakasti. Ei ole kyllä pitkään aikaan näin jyskyttänytkään. Eli minun kuuluisa stressisärkyni siis muistuttaa olemassaolostaan myös positiivisten asioiden yhteydessä. Siis meitsi stressaa positiivisuuttakin, siis olen saanut viikon lusittua voittajana tähän saakka, niin johan paukahtaa. Hämilläni tästäkin oivalluksesta olen.
Sitten tuo meidän saunamme, on hämmästyttävän hieno. Valmistuu jopa etuajassa. Aika näpsäkkä puuseppä tuo Ukkokulta. Eilen minä keskeneräisessä istuskelin, siitä se ajatus sitten lähti... Sain idean, että ylälaude ei olekaan kiinteä, vaan nostettava. Näin laaja alalaude on sitten yhtenäisenä tilana. Näinpä me joogaavat ihmiset voimme sitten tulevaisuudessa harrastaa hot joogaa omassa saunassamme. Niin, siis joogata hitaasti ja hartaasti noin neljässäkymmenessä asteessa. Sehän on suurta huutoa maailmalla ja todella tehokasta ja rentouttavaa... Niin paljonko minä muutenkin saunaan, niin johan alan moisessa kopissa ihan asumaan. Kun vielä on tuo ainavalmiskiuas, niin paikka on vallan otollinen asumiselle. Lapsetkin saivat muutaman idean laajasta alalauteesta ja nostettavasta ylälauteesta, sinnehän muodostuu jopa peti. Tai sitten voi saunoa päälleekkäin, kerroksittain ja koko lauma mahtuu paremmin. Nyt siis voi nukkua saunassakin, eipä enää minullakaan ole nukkumapaikat tässä huushollissa hakusessa. Ja jos ulkona ei tarkene olla eväsretkellä, niin saunassa tarkenee. Keneltäkähän nuo lapset noita ideoita nappaavatkaan, hirnuimme uusille oivalluksille.
Muutamassa viikossa elämäämme on tullut jälleen uusia ihmisiä, uusia tuttavuuksia. Joskus asiat ovat lähempänä kuin arvaakaan, sekin hämmästyttää. Ja mikä hämmentää myös on se, että uusia ihmisiä putkahtelee muutakin kautta kuin tämän Reetan sairauden kautta. Toki se saattaa olla se sykäyksen antava asia, mutta positiivisuuden kautta. Ei pelkkää tuskaa ja märinää, jos ymmärrät. Hämmästyttää jälleen tajuta, kuinka monien onnellisten tähtien alla saammekaan paistatella. Menee vain aikansa, ennen kuin sen tajuaa, oikeesti oivaltaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti