Kun olo on osittain huojentunut, osittain alitajunta keventynyt. Kuutamo valaissut koko viikon, välillä liikaakin. Niin mitäs ne sitten on, jotka öisin pörräävät. Nehän ovat kuutamokeijuja. Näinpä keljut yövalvomiset ja pörräämiset saivat kauniin muodon. Nämä kun kuorrutetaan lentävillä ajatuksilla ja mielen kepeydellä, niin niitähän ne.
Tosin täytyy aina muistaa, että näen monenlaisia keijuja; keljujakin, tonnikeijujakin, hammaskeijujakin...
Olen siis tänään ollut vaihteeksi luovalla tuulella. Jostain mieleni sopukoista olen puskenut maalausta toisensa perään. Niin ja se tekstien määrä, mitä kaikkea tuolta alitajunnasta tuleekaan. Olen kirjoittanut, paukuttanut konetta kuin transsissa. Jännä lukea sitten jälkeenpäin mitä kirjoitin... Olen omien tekstieni äärellä kuin kuutamolla, keveänä kuin keijukainen, joka on pihalla kuin pipo. Ihmisille, jotka eivät ole luovia, moiset tunnustukset menee yli hilseen. Ei sen puoleen, kyllä ne välillä minuakin vievät. Pitäisikö seuraavaksi maalata tai tekaista runo aiheesta "yli hilseen"? Olen myös osallistunut yhteen tai oikeastaan aika moneen kirjoituskilpailuun. Jotenkin sensuurikynnys on erittäin matala, pistän vain menemään enempiä jahkaamatta. Sekin on erittäin helpottavaa, vapauttavaa. En todellakaan odota voittoja paukuttelevani, mutta pistänpähän tuulemaan kun tuuletuttaa.
Tänään olen itsekkäästi maalannut yksinäni, en ole ottanut lapsia ollenkaan projektiini mukaan. Reetta tuossa on ideoistaan kertonut, käsiään teatraalisesti värisyttänyt. Sillä neidilläkin olisi kuulemma muutama kuutamokeiju maalaamatta. Olisi ja olisi, mutta nyt minä vain tarvin tämän oman tilan. Haluan rauhassa maalata omat kuutamokeijuni, keljutkin sellaiset.
Olemme olleet tänään ulkona, nauttineet upeasta säästä. Reetta on harrastanut potkukelkkailua ja mäenlaskua Fannyn kanssa. Olimme jokijäällä pienoiskokoonpanolla.Tessa ja Verna jäivät piirtämään kotiin. Välillä on ihan hyvä jakautua, jotta saamme etäisyyttä toisiimme. Onneksi koko revohkaa ei tarvitse aina mukana vetää, jos sattuu olemaan vaikka ristiriidan poikaista ilmassa. Sain oman aikani, noin 62 minuuttia, kun muut lähtivät sählyä pelaamaan. Kuinka vapauttavaa onkaan olla hetki ilman kompromisseja, jatkuvaa valmiustilaa.
Tällä hetkellä meillä on tulossa loimulohta, ihan omassa ulkogrillissä. Olemme lämmittäneet Mökömajaa säännöllisesti myös näin talvella. Voisikohan tuolla olla jopa yötä, sillä on lauha sää. Voisi heittäytyä kuutamokeijuksi suoraan Mökömajasta, haahuilla ja hypähdellä pitkin hankia yhdessä kuutamon kanssa. Voisi olla aika vapauttava kokemus sekin. Liidellä yö kuutamokeijuna, kerron huomenna kuinka kävi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti