TERVETULOA BLOGIIMME

Kivaa, että olet tullut blogiimme. Tämä on Reetan tarina, kuinka leukemia on muuttanut arkeamme. Onneksi elämässä on muutakin, kuin sairaus. Nyt porskutamme tämän asian kanssa, välillä itkien välillä nauraen. Koita kestää...

tiistai 24. tammikuuta 2012

HÖYRYJÄ JA PETSEPUUKI

Minulla on ollut tänään todella mielenkiintoinen päivä. Kello on vasta kolme iltapäivällä. Olen saanut valtavasti postia, puheluita ja tekstareita. Yksikin äiti päästeli höyryjä maratonitekstareilla... Pistin viestiä takaisinpäin, että niillä höyryillä sulasi meidän terassi ;). Mutta kuinka hyvää tekee päästellä paineet ja höyryt, sillä tässä savotassa niitä meinaa kasaantua. Kyllä kuulkaas höyrystyyn alkaa, kun on koppihoidossa lapsensa kanssa viikkoja ja taas viikkoja. Kohderyhmänä toiset samassa tilanteessa olevat ymmärrämme ihan hyvin. Päästele sitten täysin ulkopuoliselle, niin tämä putoaa kärryiltä ensimmäiseen hengenvetoon mennessä... Olen myös nauranut kippurassa erinäisille oivaluksille ja viesteille.
Reetallakin riittää höyryjä, virtaa ja ideoita. Paukkuu ja savu nousee, kun en ole kaikkea heti toteuttamassa. Siis minä äiti-höyry en pysy kaikessa mukana. Kävimme mummulla ja papalla. Mummu siellä päätään puisteli, kun katsoi tämän toipilaamme touhuja. Virtaa on vaikka muillekin jakaa. Äsken ottivat Fannyn kanssa sellaisen itkupotkunyrkki-matsin. Siinäpähän päästelivät, meikä vain näpyttelee.
Pappa puhui suu vaahdoten petsepuukista, kuinka hänen isosiskonsa oli sellaista olan yli lukenut. Eli pappa on pian 70, isolle siskolle voi lisätä muutaman vuoden. Iskä kommentoi, että onko se petsepuuki jo sellainen helevetti, jossa kaikki on. Aikani kuuntelin, kunnes meinasin pakahtua nauruun. Arvatkaapa mikä se helevetin petsepuuki on? No se on facebook eli naamakirja. Kuulemma kaikki sitä lukee ja kaikki siellä käy. Ei ole iskä petsepuukissa, eikä myöskään isän vanhin lapsi (mää). Minun mielestä se on sellainen "helevetin" outo juttu, jossa kaikki kertoo omat asiansa... Siispä minulla on oma tapani luukuttaa höyryjä ulos. Katsos, enhän minä nyt kaikkia julkisesti halua kertoa.... Eli olen siis todella höyry.
Nyt taidan lähteä höyryämään lenkille. Eilen olin lähdössä sauvakävelemään, kunnes Reino puhui itsensä mukaan. Siis todellakin; katsoi, aneli, tepersi ja oli lähtövalmiina. Niin minun sydämeni sulasi. Vietimme sitten laatuaikaa kahdestaan, sillä höyry-Kaino ei tajunnut suunnitelmia. Sitten voisi höyrystää itseään saunanlauteilla... Niin ja mitä kaikkea muuta voi höyrystää; marjoja, ihoa, naamaa, nokkaa..., herneenpalkoja, nakkeja, suurimoita... Höyryllä voi myös pestä ja desinfioida; lattiakaivoja, kaakeleita, hananjuuria tai matonrantuja...
Nyt menen...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti