VIUH

Niin viuhahti valtava helpotus lävitsemme, ei sieni-infektiota.  Kaikki kuvat puhtaat! Crp yhä laskenut. Viuh! Viuh! Uskomaton kiristys kaulasta laukesi, taas on niin niin parempi olla. Valtavan huojentunut olo.
Aamulla Reetta huvikseen minultakin verenpaineet mittasi, oli kyllä sellaiset lukemat, että ei passaa lekureille kertoa. Olisin varmasti joutunut lepoon, lääkitykselle ja tehotarkkailuun. Mitä kaikkea stressipinne voi saadakkaan aikaan. Mutta nyt menemme paineiden suhteen taas optimissa.
Itsellä on tööt -olo muutamasta huonosta yöstä ja helpotuksesta johtuen. Reetta taas ollut näppärä sormistaan tänäänkin. Aamupäivällä ompeli Milka-kummin kanssa ruskean vihreäsilmäisen Vieno-kissan. Sitten tuli hamahelmitöitä. Nyt olemme vaatettaneet kissaa. Reetta ompeli kietaisumekon ja minä kudon neulemekkoa.
Eilen ja tänään hoitohenkilökunta ihmetteli Reetan silmienympärillä ja kasvoissa olevaa turvotusta. Silmät olivatkin hiukka hukassa. Ottivat kovasti uusia suola-arvoja ja miettivät syytä. Minä onneksi sen nokkelana hoksasin, 150 g suolaista kylmäsavuporoa ja siihen muutama frittimuikku. Kyllä siinä aikuisillakin silmät katoaisi ja sormet nakiksi muuttuisi. Nyt antibiootteja jatketaan viikonlopun yli, maanantaina taas uudet suunnitelmat. Ihan sama mitä ne ovat, kunhan ei ole sienitulehdusta, arvot ovat suurinpiirtein kohoamassa ja lapsi voi hyvin. En jaksa märehtiä osastolla oloa ja koti-ikävää. Ne on tässä nyt aika pieniä murheita. Mennään nyt näillä ja nautitaan huojentavasta olosta.