PÖHÖLÖYTTÄ

Reetta tässä minulle kommentoi aamusella: äiti taidan olla perinyt tuon pöhölöyden sinulta, mutta silloinhan tämä sairauskin on helpompi kestää. Näinpä, ihana oivallus. Eihän kaikesta huumorilla selviä, mutta se auttaa jaksamaan. Meillä on ollut loistava viikko sairaalassa, toivottavasti hoidoillekin saadaan vastetta. Nyt on kaikki kymmenen pussia tiputeltu. Tänään nesteytys jatkuu puoli kahdeksaan. Aamulla viimeinen tämän hoidon piikki ja tankkaukset. Kotiutus iltapäivällä... Kuulostaapa selkeältä suunnitelmalta.
Reetalla vaihtui kämppis välillä myös samanikäiseen poikaan. Heillä synkkaa jutut niin loistavasti, ettei mammoja paljon huoneessa tarvittu. Miten tärkeää on puuhailla ikätovereiden kanssa, tehdä läksyjä, pelata, jutella ja leikkiä. Välillä tosin pysäyttää lapsista roikkuvat letkut ja tippatelineet. Reetta selittikin vatsassa olevia tikkejä ja mustelmia, näistä otettiin niitä vauvansiemeniä, jotka sitten pakastettiin. Samalla jatketaan taas hörinää ja peruspöhölöyttä. Välillä lapset puhuvat suun oireista, ruokahalusta tai ruokahaluttomuudesta. Muistuttavat lääkkeistä, pissanmittauksista ja cvk:n hoidoista. Sitten taas vedetään kilpaa tippaletkujen kanssa. Reetalta mitattiin eilen verenpainetta, samaan "mansettiin" iski poikakin oman kätensä. Aamulla he kävivät yhdessä vaakalla, samalla opeteltiin vähennyslaskuja. Banaanikin on helppo syödä puoliksi. Loistavaa, ihanaa ja hupaisaa seurattavaa. Kyllä täällä syntyy vahvoja ystävyyssuhteita niin lapsilla kuin vanhemmillakin. Tämä viikko on ollut rankoista hoidoista huolimatta lämminhenkinen, iloinen ja hyvä. Näillä mietteillä on hyvä alkaa suunnittelemaan illan ravintolakierrosta Reetan kanssa. Kuulostaako vastuuttomalta, ei kai olenhan vastuullinen äiti. Ideana on ajella kaupungille ja me tiedämme torinrannassa terassiravintolan, jossa saa mieluista ruokaa. Toivottavasti se on auki ja terassille mahtuu. Sitten kämpille nukkumaan ja aamukahdeksalta osasolle takaisin. Leppoisaa ja ihanan aurinkoista Pääsiäistä  meille ja teille kaikille!