Tällä viikolla on ollut upea kuutamo. Tiistaina taivaankannella keikkui todella kapea sirppi, jonka taustalta kuulsi täysikuun olemus. Taivas oli syvän sininen, seesteinen ja selkeä. Iltapäivän siniset hetket sattuvat nyt iltaisin tuohon viiden paikkeille, kuinka valot vaihtuvat paljastaen upean sinisen taivaankannen. Olemmeko tajunneet, kuinka paljon päivällä on jo lisää pituutta. Olemme koko ajan matkalla kohti valoa.
Torstaina minut oli kutsuttu ystäväperheeseen lenkille ja saunaan. Mieletön kokemus tunnelmaltaan. Kiitos! Taivaankansi paljasti jälleen hohtavien peltojen ylle upean kuunsirpin. Narskuvan lenkin jälkeen päädyimme ulkosaunaan kunttilänvalossa. Hitaasti höyryten, nauttien, latautuen. Tunsin olevani muinaisjäänne nojatessani hirsiseiniin, ilman tikittävää aikataulua ja jatkuvaa vaatimustasoa. Voi ihimiset, kuinka teki hyvvää!
Pejantain tempo oli taas aivan toisenlainen. Ylös, imurinvarteen, ruokapolitiikka hallintaan ja kohti Oulua. Onneksi jätin Reetan mummulaan, sillä keikka venähti odotettua pidemmäksi. Mitä olisin voinut ne lukuisat tunnit tehdä lapsen kanssa, joka ei saa mennä julkisiin tiloihin ja ihmismassoihin... Oulussa oli vaihteeksi hyytävän kylmää, mutta upean aurinkoista. Talvinen luonto antoi kyllä parastaan. Mielettömiä lumikristallein koristettuja peltoaakeita, tykkilunta puiden oksilla ja upea punainen aurinko... Oli siis Reinon korvalääkäri. Mamman kultapoika päätettiin sitten rauhoittaa, nukuttaa, ottaa uudet näytteet, viljelyt ja tehdä perusteellinen puhdistus. Eli reilulla parilla tunnilla aikataulu lipsahti, mutta onneksi. Korvissa oli toipumista havaittavissa, tärykalvot olivat palautumassa ja homma etenee parempaan suuntaan. Sitkeä savotta...Näinpä sitten lipsahti koko muukin aikataulu. Olin kaikesta sen kolmisen tuntia jäljessä. Koomista oli se, että ystävän syyskuun synttäreitä on siirretty näinkin pitkälle ja myöhästyn silti. Viideltä oli suunnitteilla olla noin sadankuudenkymmenen kilometrin päässä, kun oli vielä Oulussa. Eli joskus lähellekin on pitkä matka...
Organisoin siis lapseni pakkaamaan minulle himinäkuteet, vaihtovaatteet, meikit ja paplarit. Nappasin ne lennosta (noin 2 minuuttia) kotoa ja jatkoimme toisen ystävän kanssa kolmannelle. Saunaa, ruokaa, ystäviä ja kuunsirppi. Päädyimme nostalgian havistessa nuoruutemme Tuiskulaan. Niille jotka eivät tiedä mikä Tuiskula on, niin siellä kahdeksankymmenluvulla oli kaikki huippuesiintyjät. Paikka veti porukkaa koko lakeuden laajudelta... Siellä heiluimme niinkuin ainakin teinit, vain olkatoppaukset ja parmanenttikiharat puuttuivat. Hauskaa! Kotona olimme vasta aamulla puoli kahden paikkeilla. Eli kuinka ihanaa on heittäytyä ystävien pariin, käkättää ja nauttia. Mikäli kuunsirppi sieltä taivaankannelta kuuli juttumme, niin varmaan päätään puisteli. Sillä ei voi uskoa, että kaveriporukkamme koostuu liki keski-ikäisistä naisista, äideistä ja vastuullisista ihmisistä. Mistä se sisäinen bimbous välillä nouseekaan! Mutta kun se nousee, niin siinä ei ikä paina, se puskee vain niin luontevasti pintaan.
Launatai aamumme on alkanut laahaavasti taistellen. Milloin mikäkin on kiikannut ketäkin. Tessa lähti iskän kanssa futsal-turnaukseen. Reetalla on ollut takkuja lääkkeissä, synttärikutsuissa, jääkaapin sisällössä ja muutamassa muussakin seikassa. Siihen vielä vuorotellen itse kunkin naamanväänteet ja vessaan lukittautumiset, kuorrutettuna tyhmällä äidillä, joka laatii sääntöjä. Olen siis jälleen todella vahvoilla! Vieläkö muistaisi kaikki omaishoitajan tehtävät. Lääkkeet oikeassa järjestyksessä, ihonhoidot ja peruskontrollit. Sitten Reinon lääkkeet, korvien puhdistamiset ja eilen lisätyt tippahoidot. Kyllä kuulkaa "munakello" saa tikittää ja pärrätä, jotta muistan kaiken. Mutta mitäpä tästä naukumaan, minähän olen aivan niillä töin.
Ulkona on jälleen upea pakkaspäivä, liki parikymmentä astetta. Luonto antaa parastaan! Kuinka paljon upeasta maisemasta voi imeä virtaa ja nautintoja. Eiköhän tämä päivä vielä tästä suttaannu, kun saa itsensä ulkoistettua. Todennäköisesti illalla saamme koko sakilla heittäytyä kuuhulluiksi, sillä päivä enteilee upeaa ja selkeää iltataivasta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti