Eilen meillä oli puutarhapirskeet, niinkuin aina ennenvanhaan. Vietimme Fannyn synttäreitä isolla ystävä- ja sukulaisjoukolla pitkän kaavan mukaan. Oli ihanaa ja tuntui niin normaalilta. Päätöksen juhlista teimme Reetan perjantaisten verikokeiden tulosten perusteella, uskalsimme. Reetta veti täysillä koko päivän iltamyöhään saakka. Sitten naps vaan yhdeltätoista nousi kuume, 38,2 astetta. Miksiköhän, siihen ei ole selvyyttä. Menikö kroppa niin ylikierroksilla koko päivän, että puski väsyn kuumeen kautta pintaan. Näin ainakin itse diagnosoin. Ajelimme sateessa osastolle, olimme puoli kahdelta aamuyöllä perillä. Yön lämpötila oli kuin tropiikissa, yli 20 astetta. Yöllä päivystäjä tutki ja sanoi, että olemmekin jo koko viikon odotelleet koska tulette. Verikokeet olivat kunnossa, crp alle 3 ja enää ei ole kuumetta. Nyt siis odotamme huomisia suunniteltuja tutkimuksia ja ajattelimme lähteä huomenna kotiin... Paas kattoo mitä tämän päivän päivystäjä tuumaa. Mitään lääkityksiä ei ole aloitettu, eikä eristystä tarvita.
Nahka hilseilee yhä, huulet rupeilee, muuten kaikki ok. Tulehdustiloja ei näy missään ainakaan pinnallisesti. Reetta tuumasikin, etä päässä on sellaisia lehmänlaikkuja. Kaljussa on kuin maailmankartta, erivärisiä pintoja, monimuotoisia laikkuja ja hiukset puskee sieltä seasta.
Lehmänlaikut kuvastavat hyvin kuviointia ja neidin huumorintajua. Näillä siis mennään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti