LIEJUA JA HIPPUJA

Ruokakriitikkomme on jyrkkäsanainen ja suorasukainen. Viimeaikoina sairaalaruoka on ollut rajun kritiikin kohteena. Kunpa pääsisimme omalle osastolle täältä evakko-oloista, niin Reetta pääsisi kokkaamaan ja keittiöön toteuttamaan omia reseptejä. Tällä viikolla on ollut kaksi kertaa kanakeittoa, lihakeittoa, makkarakeittoa ja nyt kuulemma jauhelihakeittoa. Aamuruoka sai nimekseen liejua; yksi peruna, porkkanakasa ja pelkkää ruskeaa kastiketta. Voi että kuinka makuhermoissa nytkähti, negatiivisesti. Meillä onkin jokaisen laukun taskussa varalta pussillinen aromisuolaa, näin Reetta saa suolalla tuunattua hiukan makuja ruokaan. Naurammekin harrastavamme aromisuolia... Pääsääntöisesti Reetta kuitenkin yrittää syödä aina jotain, mutta nyt kritiikki on ollut kovaa. Viikonloppuna neidin kokkaushaaveet toteutuivat, viimeinkin kun ruokahalu palasi. Neiti kokkasi lohta, perunamuussia, karjalanpaistia, kanavartaita ja riisiä. Kaupungilla neiti tilasi itselleen kukkuran annoksen, kuin tukki-työmies olisi ollut asialla.  Annoksessa oli hurjasti kebabia, ristikkoperunoita, tsatsikia ja salaattia. Niin neiti annoksensa urheasti lähes päihitti. Onneksemme Reetalla ei kauheammin ole ollut ongelmia ruokahalunsa suhteen. Tänäänkin lähinnä puskee pintaan kapina, sillä kotona kaikki olisi parempaa. Haluan kotiin ja heti! Siihen tiukka ilme, kädet visusti peiton alle ja syyttävä katse. Hyvä on uskon, uskon vähemmälläkin...