TERVETULOA BLOGIIMME
Kivaa, että olet tullut blogiimme. Tämä on Reetan tarina, kuinka leukemia on muuttanut arkeamme. Onneksi elämässä on muutakin, kuin sairaus. Nyt porskutamme tämän asian kanssa, välillä itkien välillä nauraen. Koita kestää...
tiistai 30. marraskuuta 2010
ONKO TISSI VAPAA?
Näin tärkeällä kysymyksellä aloitettiin keskustelut heti leikkaussalin jälkeen. Samalla Reetta halusi tietää ostinko toivottuja herkkuja, sillä on nälkä. Onko tissi vapaa, tarkoitti sitä ettei vahingossa leikattu tissiä pois. Ajattele nyt jos olisi vain yksi tissi. Ensimmäisenkin cvk:n asennuksen jälkeen Reetta pienellä käsipeilillä tarkisti, että tissi on onneksi jätetty paikoilleen. Riksusta oli saapunut paketti. Kiitos Marleena! Paketista löytyi mm. luomiväriä ja Reino-koiran näköinen patsas. Samalla kun hoitaja liittää johtoja ja aloittaa syöpälääkkeitä, neiti sivelee luomiväriä. Tärkeää on säilyttää naisellisuus, vaikka solusalpaajat tippuu. Itsellä meinaa taas olla tippa linssissä, lapsen urheuden ja rankan savotan vuoksi. Reetta kuulemma huomaa aina kun märisen, naama menee punaiseksi ja silmät kosteiksi. Siltä ei salata mitään. Kello 15.10 huomenna loppuu syöpälääkitys, eli 24 tuntia edessä. Samalla nesteytetään ja mittaillaan pissoja. Nesteytys jatkuu noin kolme vuorokautta lääkkeen jälkeen. Uuden cvk:n kanssa alkaa taas taiteilu, kahteen viikkoon ei saa kastella. Kuusi viikkoa juurtuminen ja tikit poistetaan noin kolmen viikon paikkeilla. Ja tärkeää tässä vaiheessa oli myös se, että se ottaa ja antaa. Eli toimii! Nyt olemme tavoitehoitoaikataulusta tasan viikon ja tunti kymmenen minuuttia jäljessä. Eiku eteenpäin!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti