TERVETULOA BLOGIIMME

Kivaa, että olet tullut blogiimme. Tämä on Reetan tarina, kuinka leukemia on muuttanut arkeamme. Onneksi elämässä on muutakin, kuin sairaus. Nyt porskutamme tämän asian kanssa, välillä itkien välillä nauraen. Koita kestää...

sunnuntai 28. marraskuuta 2010

MIKÄ ON KUN EI HUUMORI KUKI?

Sunnuntaissa mennään. Olo on nuutunut ja haaveilin päivätorkuista. Reettalla oli kuitenkin taas niin paljon ideoita tälle päivälle, että haaveeksi jäi. Neiti on puluputtanut taukoamatta ja kysäisi äsken minulta; mikä on kun ei huumori kuki? No kun ei vaan jaksa tänään kukkia. Nesteytys alkaa iltapäivällä huomisia operaatioita varten. Huomenna mennään nukutuksen ja leikkurin kautta. Ensin annetaan selkäytimeen selkälääke, joka suojaa keskushermostoa syöpälääkkeiden vaikutuksilta. Sitten seuraa 24 tuntia tippaa. Tämän uuden lääkkeen jälkeen alkaa tarkka seuranta arvojen laskemisen suhteen. Eli kaikki pissat mitataan ja pH tarkistetaan. Laskuvaiheessa en tiiä onko seuranta pissasta vai verestä. Kai se selviää. Nämä huomiset lääkkeet tuhoaa limakalvoja ennätystahdilla. Suunhoito tehostuu ja pyllyn rasvaukset. Reetta on itse tosi hyvin kartalla alkavien hoitojen suhteen ja osaa kysellä niistä. Illalla puhuimme sairaudesta ja hoidoista. Reetta halusi myös tietää muiden lasten sairauksista ja hoidoista tällä osastolla.  Aulassa on jokseenkin hiljaista, mutta huoneissa on paljon lapsia. Suurin osa on siis infektiossa ja eristyksissä. Välillä lisätään jopa henkilökuntaa, koska suurin osa on työläästi hoidettavia ja usein tarkistettavia. Toisaalta Reetan into puuhastella tänään täysillä on ihan ymmärrettävää, sillä alkavat hoidot tulevat olemaan rankkoja. Yritimme anoa lupaa pannarintekoon keittiössä, mutta ei onnistunut. Arvot ovat niin alhaiset yhä, ettei infektioiden suhteen passaa riskeerata. Osaston lapsilla on useita erilaisia pöpöjä liikenteessä ja niistä saa pian tartunnan.
Näin ollen tuon pannaritaikinavärkit huoneeseen, että neiti saa tehä itse taikinan.

1 kommentti:

  1. Luin yhdeltä istumalta koko blogin läpi ja lähetin kiitokset yläkertaan äideistä. Äitiys tuntuu olevan jotain jonka mukana saa voimat kestää lapsensa puolesta mitä tahansa, vaikka omallekin jaksamiselle olisi otettava aikaa.

    Hyvä että kirjoitat. Hyvä että laitat muistiin positiivisia asioita.

    Paljon lämpimiä ajatuksia teille Tampereelta.

    VastaaPoista