TERVETULOA BLOGIIMME

Kivaa, että olet tullut blogiimme. Tämä on Reetan tarina, kuinka leukemia on muuttanut arkeamme. Onneksi elämässä on muutakin, kuin sairaus. Nyt porskutamme tämän asian kanssa, välillä itkien välillä nauraen. Koita kestää...

keskiviikko 24. marraskuuta 2010

"MEILLÄ ON KAIKKI IHAN HYVIN"

Eilen illalla lenkillä ollessa soittelin tytöille kotiin. Juttelin kaikkien kanssa vuorotellen. Koulussa menee niinkuin pitääkin, ollaan terveitä, iskän kanssa on tehty yhtä sun toista. Selkeimmän vastauksen kirkkaalla lapsen äänellä antoi Fanny, "meillä on kaikki ihan hyvin". Ihana kuulla, vaikka ikävä onkin välillä kauhea puolin ja toisin. Ikävä tuntuu joka puolella. Ja kyllähän meidän typyt pärjää, olen siinä ihan luottavaisin mielin. Samoin Pasi. Rankkaahan tämä erillään olo ja huoli on, mutta arkemme luistaa nyt näin ja sillä selvä. Turha on repiä itseään suuntaan ja toiseen edes takaisin. Jako on selvä, minä ja Reetta hoidetaan hommat täällä ja Pasi pelaa Ylivieskan suunnalla ja pyörittää arkea siellä.
Asiat, joita tänne blogiini kirjoittelen ovat omia ajatuksiani. Toki jos joku meidän perheestä haluaa ajatuksiaan tänne joskus naputella, se onnistuu.
Olen aika noviisi näissä puuhissa. Jahka kehityn on aikomus lisäillä myös kuvia. Olisi kiva mikäli jättäisitte jotakin merkkejä, kun käytte lueskelemassa täällä.
Päivä on vierähtänyt jälleen illaksi. Teimme taas pinon joulukortteja. Reetta on melekonen pomo, en saanut lopettaa vaikka ranka oli ihan jumissa jo kauan. Neiti kävi juuri kylvyssä. Veriarvat kohoavat infektion jäljiltä reipasta vauhtia. Todennäköistä on kuitenkin, että syöpälääkkeet siirtyvät ensi viikkoon. Kyllähän tipan voisi laittaa, mutta selkälääkkeeseen tarvitaan nukutus.

6 kommenttia:

  1. Heippa! Täällä blogissa käydään ihan jokaikinen päivä ja useamman kerran. Olisihan tuota kommentoitavaa vaikka kuinka paljon, mutta pitää jättää myös muille tilaa :-D.
    Olet ihan oikeassa, turha repiä itseänsä nyt joka suuntaan...nyt mennään näin ja tilannekatsaus tehdään varmaan kun siihen on tarve. Hirmusti jaksamisia sinne teille molemmille!!!!

    VastaaPoista
  2. Heippa Tiina!
    Kyllä tämä blogi on tullut minun päivärytmiini erittäin tärkeäksi käydä lukemassa teidän kuulumisia. Oma perheeni pitää minua varmaan aivan hulluna, kun välillä täältä huoneesta kuuluu itkua, niin että Nessu törisee ja välillä nauran taas vedet silmissä sinun kommenteille. Olette mielessä joka päivä. Reetta on varmasti yksi Rohkeimmista ja Reippaimmista tytöistä minkä ikinä olen tuntenut. Olen monesti ajatellut itseäni teidän tilanteeseen ja se ajatus loppuu ihan kohta siihen, että itku tulee ja totean jo siinä vaiheessa, että tulisin varmaan hulluksi jos tilanteeseen joutusin. Nostan Sinulle ja koko teidän Perheelle hattua, te olette todellinen VoimaPerhe sanan varsinaisessa merkityksessä. Minusta on erittäin hienoa, että kirjoitat tätä blogia ja jaat ajatuksia meidän muiden kanssa, saat purkaa itseäsi ja me täällä pysytään edes vähän siinä mukana mitä tunteita elämän vaikeudet tuo. Opitaan elämään mukana niissä ja koetaan tukea sinua mahdollisimman paljon. Terkkuja Reetalle! <3

    VastaaPoista
  3. Terkkuja meiltäkin!
    Vaikka puhelin pirisee sinne päin melekein tauotta niin tätä luetaan ainakin 5 kertaa päivässä! ; ) Mennen ja tullen palatessa töihin ja vapaalla kotona. Sen lisäksi ajatukset on luonanne! Jatkaa vaan sammaa tahtia! Haliterkkuja teille molemmille!!!

    VastaaPoista
  4. onpa mukava ku jaksat kirjoittaa tänne..reetalle paljon terkkuja ja jaksamisia sinne! Innalta ja sannilta terkkuja<3

    VastaaPoista
  5. Myös mää aloitan jokaisen työaamuni kupposella kahvia ja blogisi lukemisella. Terveiset Reettalle!

    VastaaPoista