ERISTYS PURETTIIN!

Viimeinkin Reetta pääsi aulaan ja leikkihuoneeseen! Ihana tunne, ilme, vapaus ja uusi maailma. Heti löytyi uusia kavereita. Niin on kuusi viikkoa mennyt kopissa, nyt veriarvot antoivat luvan eristyksen purkuun. Neitiä ei kauan pidelty, kun uusi maailma kutsui. Itselläkin on paljon vapaampaa ja äänestä kuulee, että lapsi viihtyy.
Näin ne päivän suunnitelmat muuttuvat suuntaan ja toiseen hetkessä.
Vähä piti itkeäkki, kun kämmeneen laitettiin kanyyli. Mutta rohkaisin itkemään, sillä lapsellakin on siihen täysi syy ja oikeus. Tämä osasto on jännä. Olen seurannut muitakin lapsia useita viikkoja. Lapset viihtyvät täällä todella hyvin, vaikka kokevat rankkoja hoitoja ja asioita. Monella vanhemmalla on vaikeuksia saada muksu lähtemään kotiin. Toisaalta tämän ymmärtää, sillä täällä lapsi saa olla vapaasti. Myös tietokoneita ja pelejä on joka lähtöön. Harvoinpa kotona saa olla koneella tunteja päivässä. Joka asialla on monta puolta. Kun lapsi on pienessä huoneessa viikkoja täytyy tehdä niitä asioita mitä voi. Yksi poika oli ollut kade sairaalle veljelleen. Äiti oli antanut pojalle läppärin, komentanut olohuoneeseen ja sohvalle. Ruokaa tulee vain äidin tuomana. Kaikki nämä mukavuudet kun luvattiin, niin loppujen lopuksi velipoika viihtyi vain pari tuntia kyseisillä asetuksilla. Itse olen ajatellut kotijaksoilla käyttää samaa menetelmää, mikäli siskot alkavat kadehtimaan Reetan asioita.