Mihin se kesä oikein vilahti, nythän on siis syksy. Haavoista ja pihlajista ovat lehdet jo tippuneet, mutta koivuissa on vielä kaunista keltaista. Päivä on mennyt suhteellisen leppoisasti, silleen ja tuolleen hissukseen totutellessa jälleen tähän laitokseen. Nyt alan olla jälleen laitostunut. Leijun mukana. Itsellä huolipaniikkiahdistus kiertää kehää ympärillä. Välillä yrittää kietoa lonkerot turhankin tiukalle, välillä se kulkee kuin varjo helmoissa. Ärsyttävää, kuinka helposti se tulee niin liki, kiinni, imuun.
Aamulla ajoin reikäpäänä fillarilla lapsi tarakalla, lapsi huusi että mahaa huimaa. Jalat meni aika helposti maitohapoille ja pisti huohottamaan. Ärsyttää moinen. Pyrimme juoksemaan portaita, olemme myös kävelleet ulkona. Päivällä kävimme tornitalossa kerroksessa kaksitoista, sitten kasissa ja muutenkin menimme edestakaisin. Sitähän minun ei ole pakko kertoa, että ajelimme kerrosten välit hissillä. Oli hassua ajella ees taas, alkoi ihan huimaamaan ja kauheasti naurattamaan.
Nyt ilta-auringossa pyöräilimme kaupunkiin ja takaisin. Teki kyllä niin hyvää, että. Siitä seuraa ihan konkreettistakin hyvää, sillä nyt on uunissa lohta ja perunoita. Reetalla on valtava kokkausvietti , nyt myös maistuu. Harmi vaan ettei tornitalossa ole paistinpannua, jauhelihatkin piti paistaa kattilassa. Lättyjä olisi tehnyt mieli, muttei kuitenkaan kattilassa alettu tekemään. Nyt kokkaamme iltalääkettä odotellessa osastolla.
Reetta saa oikeastaan mennä miten huvittaa, läksyt neiti on tehnyt asunnolla. Huomenna on ihan oikeasti koulua. Lääkärikiertoja ei ole tarvinnut tehdä. Labroja seurataan satunnaisesti, tai siis muutaman päivän välein. Jos on jotain kysyttävää, niin sitten kierretään ja tutkitaan. Mutta eihän minulla ole yhtään mitään kysyttävää, kunhan lääkkeet saa ja hoidetaan pöpö pois. Kun henkilökunnallekin asia on suhteellisen uusi, joten mitäpä tuota arvuuttelemaan. Mennän päivä kerrallaan ja kuunnellaan aina mitä HUS päättää ja kommentoi. Kuulostaa siis tosi leppoisalta ja rennolta.
Nyt tuoksuu lohi, ei vielä savustettu sellainen, joten menen uunille...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti