HOX! HOX!

Hox hox hyppäsi, hox hox sapetti, hox hox nauratti! Mitäpä Hox ei tekisi?

   "T.P. tässä huomenta. Reetalla on huomenna varattu lyppiaika. Rupesin tarkistamaan, että onhan myös Helsingistä tullut tarvittava lähete? Koska edellinen lyppi oli Helsingissä unohdettu, joten se pitää tehdä siellä teillä. Olen itse sen ajan 7.6. varannut. Eli onko Helsingin lähete tullut sinne ja me tulemme suunnitelmien mukaan? Koska siihenhän tarvitaan mitä ilmeisemmin myös oikea lähete, eikä yksistään äidin itsensä tilaama aika riitä. Plaa plaa plaaa...." Olipa jälleen onni, että mammeli teki hox hox hyppäyksen ja soitteli. Hox vaan, vastauksenkin saimme. "Tässähän onkin sellaisia testejä, jotka pitää lähettää tutkittavaksi Oulusta Helsinkiin ja Turkuun. Nyt kun juhannusviikko, niin näitä tutkimuksia ei voidakaan tehdä ja eteenpäin lähettää. Eli saattekin tulla vasta maananataina ja lyppi on tiistaina...."
   Hox, hox! Mikä pistikin asiaa varmistelemaan. Olenko ihan oikeasti jo näin epäluuloinen kyylä, että kyttään jo kaikkea. Hox, onneksi. Kauhea, jos olisikin tehty huomenna lyppi ja tajuttu, ettei niitä voikaan juhannuksesta johtuen lähettää eteenpäin tutkittavaksi. Ja taas sama homma uudestaan. Tai jos olisimme ajelleet turhan keikan Ouluun saakka, no eihän se olisi ollut kuin liki 300 hukkakilometriä. Minähän kuulemma viihdyn ratissa, mutta kuitenkin. Hox! Sain kotiin vasta tällä viikolla epikriisin tuolta käynniltä, joten ajattelin muidenkin juttujen laahavan. Miskiköhän niin ajattelin, no hyvä kun ajattelin. Mutta kuuluisiko minun ajatella?
   Eli yhtäkkiä tässä viikossa onkin kaksi päivää enemmän, juhannusloma. Olen jotenkin hämilläni. Hox, meinaa naurattaa. Meinaa sapettaa. Meinaa stressipäänsärky jyskyttää, se laukesi taas heti puhelun jälkeen. En tiedä pitäisikö olla vihainen, huojentunut, raivoissaan vai menisikö tämä vielä onnellisuuden piikkin. Eli pakkasimme, purimme, suunnitelmia muutimme ja niin pois päin. Ensi viikolla olisi muutenkin pitänyt tiistaina olla Oulussa, joten yksi keikka vähemmän. Ei haittaa, kaksi kärpästä samalla iskulla. Hox!

   Että ihmisen voi vetää voimattomaksi, aikaansaamattomaksi, väsyneeksi ja hajamieliseksi. Lähdin siis ostamaan maitoa ja päänsärkyyn tabletteja. Tabut ostin, mutta maidot unohdin. Menin hakemaan myös semenntisäkkiä, mutta unohdin Ukkokullan uhkakuvat sementin pölisemisestä autoon, pitää kuulemma hyvin suojata peräkontti. Niinpä palasin nöyränä ilman sementtejä kotiin, kun en muistanut niitä suojauksia. Viheltelin jälleen tyhjällä nupilla, paras siis pysyä kotona, ottaa aikalisä ja ne tabletit. Selättää tämä hoxaamani uupumus ja startata uudelleen, jahka saan taas itseni koottua. Ihanaa, kun ei tarvinnut lähteä ja koko juhannusta jännittää. Mun oli pakko ostaa myös suklaata, alitajunta antoi sellaisen käskyn. Nyt keitän uudelleen sitä onnellistavaa kahvia, syön suklaata ja aloitan latautumiseni alusta. Hox!