Olemme olleet vaihtelevilla kokoonpanoilla Oulussa. Nyt meillä on ollut myös yksi tuplien kummeista mukana. Olemme siis reissanneet lähimaastossa ja nauttineet täysillä olostamme. Olemme heittäytyneet turisteiksi ja lomalaisiksi niiltä osin kuin mahdollista. On tartuttava hetkeen. Olemme pyöräilleet, lenkkeilleet, lorvineet, nauttineet ja kokeneet paljon. On ollut ihanaa antaa omasta ajastaan ja läsnäolostaan lapsille. Olenko sitä koskaan aikaisemmin näin täysillä pystynyt tekemään? Asioilla on aina niin monta puolta. Toki ruikuttamallakin voisi päivät kuluttaa, mutta asiat voisivat olla niin paljon huonomminkin. Olenkin miettinyt, että jos ei helpolla, niin mennään sitten vaikeimman kautta. Emme todellakaan ole vastaavassa tilanteessa ainoita, joilla on mutkia matkassa. Näin se näissä hommissa menee.
Isommat tytöt ovat kantaneet tuplia rötkönpussissa, eli reppuselässä milloin missäkin. On niillä melkoinen kunto, kun kantavat toisiaan pitkin katuja, käytäviä ja vielä pari kerrosta portaitakin ylös. Pistääppä omille harteilla reilut parikymmentä lisäkiloa ja jatkaa taivalta moinen taakka harteilla. Varsinkin portaissa alkaisi jo meikäläinen puuskuttamaan. Tytöillä ei näyttänyt tuntuvan missään.
Olen itsekin omaa tyyneyttäni ihmetellyt. Olen kuitenkin levollisin mielin. Mikäli tuon sienen piti iskeä, niin hyvä että iski ennen siirtoa. Toivotaan näin.
Seuraava lyppi ja rankan solumyrkyn aloitus ovat 11.7. Siihen asti on tavoite olla kotosalla noin niinkuin pääsääntöisesti. Nauttia kesästä, paisteesta, ukkosista, toisistamme ja elikoista. Sallittakoon.
Oikeastaan Pasin kuuluisi kantaa minuakin rötkönpussissa. Sillä viimeinkin jalkakipuni on saanut erikoislääkärin lausunnon; jalkaterässä ja nilkassa revenneet nivelsiteet. Lähete magneettiin ja kenties leikkaus. Eli en siis ihan syyttä suotta ole oireillut. Välillä luulin tuonkin olevan korvienvälistä johtuvaa huomionhakuisuutta. Mutta onneksi koinkin ihan oikeaa kipua. Ei siis pelkkää kuvittelua. Mutta eikös olisikin kuitenkin ihan paikallaan vieläkin kantaa minua rötkönpussissa ainakin terassilta Mökömajaan saakka...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti